AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 2: Avoimia toimintatapoja
		Osio 2: Etusivu	Avoimuuden muotoja	Avoimuuden hyötyjä ja reunaehtoja	Prosessien avaaminen	Nettimaine	Avoin data	Täydentäviä jaksoja

Avoimuuden muotoja

Avoimuuden käsite ymmärretään hyvin monitahoisesti. Sillä voidaan tarkoittaa yleisesti esimerkiksi asennetta, ilmapiiriä, toimintatapaa ja laajimmillaan toimintakulttuuria sekä toisaalta mitattavia asioita, kuten julkishallinnon avoimen datan hyödyntäminen ja käyttö.

Lähtökohtaisesti avoimuus mielletään pääsyksi johonkin ja toisinpäin jonkin avaamista periaatteessa kaikkien muiden pääsylle ja saataville. Avoimuudessa esiintyy toisinaan poikkeuksia ja rajoituksia, mutta oletuksena on että ketään ei periaatteessa suljeta pois ilman eri syytä. Esimerkiksi "avoimien ovien päivänä" organisaatiot ja verkostot avaavat toimintaansa toimitiloissaan kaikille kiinnostuneille. On kyseessä sitten organisaatio tai yksittäinen ihminen, niin avoimuuden myötä omaa tietoa, toimintaa ja tavoitteita tuodaan julkisesti näkyville ja saataville.

Avoimuuteen liittyy vahvasti läpinäkyvyyden käsite. Sillä tarkoitetaan usein taloudellisen toiminnan julkistamista avoimesti kaikkien kiinnostuneiden nähtäville. Esimerkiksi Suomessa vaaliehdokkaiden rahoitusta muutettiin Suomessa vuoden 2008 vaalirahoituskohun myötä. Monitahoinen prosessi muutti perusteellisesti asennoitumista vaalilahjoituksiin niin puolueissa kuin ehdokkaiden ja lahjoittajien keskuudessa. Avoimuus on vapaaehtoista, kun taas läpinäkyvyyteen liittyy enemmän pakko ja julkisuuden tuomat sanktiot. Yhtenä avoimuuden ja läpinäkyvyyden välimuotona voi pitää hyvää hallintotapaa (corporate governance), joka on liike-elämässä sinänsä vapaaehtoista, mutta esimerkiksi pörssiyhtiöille suositeltua ja jos suosituksista poiketaan, niin sitä toivotaan perusteltavaksi erikseen.

Avoimuus ei ole oletuksena vastavuoroista. Kun itse tai oma organisaatio toimii avoimesti, se ei tarkoita että voi olettaa muidenkin toimivan samoin vaan avoimuuden hyödyt kumpuavat omista toimintatavoista ja asenteesta. Toisaalta avoimuuden esimerkki myös lisää avoimuutta. Vastaavasti osallistuminen avoimeen toimintaan internetissä ei tarkoita että itse pitäisi jakaa jotain tai avata toimintaansa osallistuakseen. Esimerkiksi monet suomalaiset kouluttajat ja esiintyjät jakavat omia esityksiään Slideshare-palvelussa eivätkä mitenkään oleta että esitysten katsojat jakaisivat vastaavasti omia esityksiään. Monilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveystoimi, ei ammatin vuoksi voida olla niin avoimia kuin kenties haluttaisiin. Ammatista riippumatta ihminen voi kuitenkin aktiivisesti esimerkiksi jakaa muiden tuotoksia, osallistua avoimiin prosesseihin ja aktivoida muita.

Avoimuus ei myöskään tarkoita, että organisaation tai verkoston pitäisi avata kaikki aktiviteettinsa kerralla tai ylipäänsä. Vaikka avoimuuteen olisi haluakin, niin esimerkiksi rahoitukseen ja talouteen liittyvät sopimukset voivat estää avoimuutta. Avoimuus voi olla siis rajattua tai osittaista. Esimerkiksi suomalainen Metsäklusteri ylläpiti useita vuosia wiki-ympäristöä toimintansa ja verkostonsa tueksi. Sen sisältö on avointa kenelle tahansa paitsi rahoituksen osalta.

Avoimen hanketoiminnan käsikirja (2012) listaa muun muassa seuraavia avoimuuden muotoja:

Sisältöjen avoimuus
Toiminnan tulosten jakaminen jatkokäyttöön
Avoin toimintakulttuuri
Kaikkien osallisten väliset verkostot

Lisäksi avoimuuteen liitetään monia teknologisia ratkaisuja, joissa lähtökohtaisesti jotain on kaikkien saatavilla sekä vapaasti muokattavissa ja jalostettavissa. Näitä ovat esimerkiksi avoin data ja avoimen lähdekoodin ohjelmat.

Sisältöjen avoimuus

Avoimuus-ajattelu on helppo aloittaa omien, oman organisaation tai verkoston tuottamien sisältöjen jakamisesta etukäteen sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Kun organisaatio tuottaa julkaisuja ja muita sisältöjä, niin olisiko mahdollista laittaa niitä julkisesti ja maksutta saataville internetiin? Sisällöt, joissa osa materiaalista katsotaan ei-julkisiksi, onko niistä mahdollista julkaista joiltain osin? Vastaavasti julkisrahoitteisessa hanketoiminnassa usein nykyään edellytetään hankkeen tuotosten jakamista avoimesti.

Toiminnan tulosten jakaminen jatkokäyttöön

Pelkkien sisältöjen ja tulosten jakamisen lisäksi voidaan pohtia, voidaanko niiden tausta-aineistot jakaa internetissä? Tällaisia ovat esimerkiksi kerätty data sekä www-kyselyn ja haastattelujen tulokset. Niin ikään saavatko muut levittää tuotoksia, joko lopputulosta tai sen tuottamiseen käytettyjä aineistoja? Entä voisivatko muut saada käyttöönsä esimerkiksi alkuperäisen Powerpoint-esityksen ja muunnella sitä omiin tarkoituksiinsa alkuperäiset tekijät ja lähde mainiten?

Näihin kysymyksiin vastaa käytännössä Creative Commons -lisenssijärjestelmä [1]. Sen avulla voidaan yksityiskohtaisesti määritellä, missä määrin ja millä tavoin luovat sisällöt ovat muiden käytössä, mukaan lukien kaupallinen jatkokäyttö tai sen estäminen, alkuperäisteoksen käyttö muokaten tai muokkaamatta.

Avoin toimintakulttuuri

Avoimella toimintakulttuurilla viitataan yleensä joko yksittäiseen organisaatioon tai verkostoon ja sen toimintatapoihin. Myös yksittäinen ihminen ja kansalaisryhmät voivat toteuttaa avointa toimintakulttuuria kuulumatta erityisesti mihinkään organisaatioon tai verkostoon.

Avoin toimintakulttuuri pitää sisällään oikeastaan kaiken tämän opintokokonaisuuden luvusta 2. Se on asenne tai lähestymistapa, joka toteutuu käytännön tekoina. Toimintakulttuuri pitää sisällään myös aktiivisen avoimuuden eli etsitään ja kokeillaan uusia tapoja olla avoin sekä edistetään avoimuuden lisäämistä omalla esimerkillä. Edelleen, avoimessa toimintakulttuurissa rohkaistaan muita osallistumaan kaikkeen toimintaan ideoinnista ja yhteiskehittelystä lopputulosten viimeistelyyn (Jakso Prosessien avaaminen).

Tuija Aalto (2012) esittelee avoimuuteen kuuluvaksi seuraavia osa-alueita ja toimintatapoja työelämän viestintätaitojen näkökulmasta:

Jakaminen ja yhteistyö
Avoin innovaatio
Keskeneräisyys
Uudet prosessit, osaaminen ja asenne
Työkalujen käyttö
Omaehtoinen osallisuus
Avoimuus tekoina ja valintoina

Kaikkien osallisten väliset verkostot

Laajimmillaan avoimuus voi tarkoittaa organisaatioiden, verkostojen, konsortioiden ja muiden yhteenliittymien toimintakulttuuria. Toiminta voi olla avointa yhteenliittymän sisällä tai se voidaan avata internetiin kaikkien saataville ja osallistuttavaksi. Tällaisessa ilmapiirissä avoimuus ei ole yksittäisten työntekijöiden tai vapaaehtoisten varassa vaan pikemminkin uudet ihmiset omaksuvat avoimuuskulttuurin. Avoimuus voi olla myös fyysisesti paikallista, kuten kunta, kaupunki, kaupunginosa tai kylien muodostama yhteisö tai verkosto.

Tällaisessa avoimuudessa organisaatiot ja verkostot esimerkiksi auttavat toisiaan esimerkiksi tavoitteiden saavuttamisessa laskematta vastavuoroisesti työtunteja, jakavat saamansa ja löytämänsä informaation ja osaamisen, kouluttavat toisiaan, voivat lainata tai vaihtaa työntekijöitä organisaatioiden välillä ja muodostavat yhdessä yhteiset toimintatavat. Uudet organisaatiot ja verkostot pääsevät toimintaan helposti mukaan ja niitä myös pyydetään aktiivisesti tai luodaan muita yhteistyösuhteita.

Lisää aiheesta

Keskustelunaiheita ja tehtäviä

1. Tutustu Kansan muisti -palveluun mitä kansanedustajat ovat puhuneet eduskunnassa eri aiheista. Valitse muutama aihe. Mitkä puolueet ovat avoimesti aktiivisimpia esimerkiksi aiheissa 'ammatit', 'direktiivit' ja 'internet'. Millaisia puheenvuoroja kansanedustajat ovat käyttäneet?

2. Tutustu avoimen innovaation käsitteeseen googlaamalla. Miten maastopyörä keksittiin?

3. Tutustu avoimen oppimateriaalin käsitteeseen googlaamalla. MIllaisia oppisisältöjä on tarjolla ja millaiset tahot tuottavat avoimia oppimateriaaleja?

4. Keskustele ryhmässä mitä kaikkea avoimuus voi tarkoittaa ja miten eri ihmiset hahmottavat käsitteen.

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet

Jakson muut lähteet

Aalto, Tuija (2012). Kuinka olla avoin - työelämän uudet viestintätaidot. Finn Lectura. Saatavilla maksutta joissain eKirja-muodoissa http://aktiivinenavoimuus.fi/, Viitattu 23.7.2015.

Tausta ja siemenversion tekijät

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 2: Avoimia toimintatapoja
		Osio 2: Etusivu	Avoimuuden muotoja	Avoimuuden hyötyjä ja reunaehtoja	Prosessien avaaminen	Nettimaine	Avoin data	Täydentäviä jaksoja

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus