Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Nettimaine

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 2: Avoimia toimintatapoja
		Osio 2: Etusivu	Avoimuuden muotoja	Avoimuuden hyötyjä ja reunaehtoja	Prosessien avaaminen	Nettimaine	Avoin data	Täydentäviä jaksoja

Nettimaine ja ammatillinen verkkoidentiteetti

Ammatillisella verkkoidentiteetillä ja nettimaineella tarkoitetaan ihmisen erityisesti internetissä saavuttamaa suosiota, arvostusta ja vaikutusvaltaa, jota voidaan myös jossain määrin mitata. Suosio voi perustua reaalimaailman saavutuksiin, mutta kasvavassa määrin siihen vaikuttaa ihmisen toiminta internetissä, kuten vaikkapa muiden avustaminen ja neuvominen, yhteisiin hankkeisiin osallistuminen, www-linkkien ja sisältöjen jakaminen sekä näkemykselliset kommentit tai blogikirjoitukset. Yhä useammalla ihmisella on arvostettu nettimaine vaikkei heitä näkyisikään perinteisessä julkisuudessa. Vastaavasti perinteisen julkisuuden asiantuntijalla tai julkkiksella ei ole automaattisesti tai itsestäänselvästi vahvaa nettimainetta.

Hyvä tai tunnettu nettimaine ei ole välttämätöntä, mutta se helpottaa avoimien verkostojen kokoamisessa, toiminnan aktivoinnissa ja koordinoinnissa. Lisäksi siitä on hyötyä ihmiselle itselleen esimerkiksi työpaikkaa vaihdettaessa ja ylipäänsä työmahdollisuuksien saannissa.

Ammatillisen nettimaineen omistamisesta on Suomessa käyty keskusteluja, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on ollut jo oikeudenkäyntejä. Työnantaja voi katsoa, että työntekijä on kehittänyt omaa mainettaan työaikana. Työntekijän on hyvä sopia asiasta työnantajansa kanssa eikä ketään voida velvoittaa erikseen esiintymään ammatillisesti työnantajansa nimissä, ellei siitä ole sovittu. Asiakaspalvelu ja viestintä ovat ehkä yleisimmät tilanteet ammatilliseen nettiläsnäoloon omalla nimellä, mutta muidenkin ammattilaisten, kuten journalistien ja tutkijoiden, toivotaan näkyvän internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Oletettavasti politiikoilta jo oletetaan nettiläsnäoloa seuraavissa kotimaisissa vaaleissa 2014.

Historia verkkoyhteisöissä

1990-luvun alkupuolella alettiin kiinnittää huomiota internetin mahdollistamiin verkko- tai virtuaaliyhteisöihin, joita alkoi syntyä jo 1980-luvulla  (esim. Howard Rheingold 1993) sekä verkkoidentiteetteihin (esim. Sherry Turkle 1996). 1990-luvun tutkimusta leimasi yhteisöjen piirre, että jäsenet olivat ensisijaisesti anonyymeja, vaikka ajan myötä tutustuivatkin toistensa reaalitodellisiin identiteetteihin.

1990-luvulla ajateltiin, että internetin kaltainen kyberavaruus tarjoaa mahdollisuuksia erityiselle verkkoidentiteetille, joka on vapaa esimerkiksi kehosta ja sukupuolesta. 1990-luvun verkkoyhteisöissä verkkoidentiteettiä ajateltiin hieman utooppisena pakona tai kaipuuna länsimaisesta yhteiskunnasta ympäristöön, jossa ainoastaan käyttäjän anonyymi olemus ja käytös vaikuttaisi muiden suhtautumiseen – ei esimerkiksi sukupuoli, ikä, ihonväri, muut ulkoiset ominaisuudet, koulutus tai varallisuus (esim. Kari A. Hintikka 1994).

Ylipäänsä 1980-90-lukujen taitteelle oli leimallista kyberromantismi, jossa ihannoitiin teknologian tuottamaa ja sen varassa lepäävää tulevaisuutta. Kyse ei ollut uskosta teknologian kaikkivoipaisuuteen vaan 1990-luvun alulle ja netin alakulttuureille oli luontaista myös esimerkiksi kyberpunk-tyylisuunnan luoma dystopia lähitulevaisuudesta. 1980-90-luvun vaihteeseen mahtuu paljon keksintöjä, joita oli kehitelty pitkään, mutta toteutuivat ensimmäisinä käytännön läpimurtoina, kuten virtuaalitodellisuus, hypermedia ja internetin avautuminen varhaisille käyttäjille.

Verkkoyhteisössä arvostus ei siis synny statukseksi tulkittavista tai annetuista ominaisuuksista vaan pikemminkin yksilön panostuksista yhteisölle esimerkiksi auttamalla muita, osallistumalla, jakamalla resursseja jne. yksiön taustatekijöistä riippumatta. Taustalla tällaisessa luokattoman maailman ajattelussa oli alkuperäinen hakkerikulttuuri itseopittujen taitojen arvostuksineen. Verkkoyhteisöt perustuivat pitkään tekstipohjaisiin sähköisiin ilmoitustauluihin ja foorumeihin, jotka kaikesta yksinkertaisuudestaan huolimatta mahdollistivat  monipuolisia aktiviteetteja. Esimerkiksi Howard Rheingold (1993) kertoo tarinan, jossa The Well-yhteisön jäsen sairastui Aasian-matkallaan ja miten verkkoyhteisö aktivoitui itseorganisoituvasti [linkki XXX] Yhdysvalloissa ja ryhtyi auttamaan monin tavoin. 

Verkkoyhteisöt eivät saavuttaneet koskaan suuren yleisön suosiota 1990-luvulla. Taustalla oli monia syitä. Yhteisöt eivät tulleet tutuiksi suurelle yleisölle. Keskustelufoorumeja oli teknisesti työlästä löytää ja käyttää, joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Nämä yhteisöt edellyttivät usein myös kutsua, yhteistä maailmankuvaa tai harrastuneisuutta ja olivat paikoitellen sisäänpäinlämpiäviä. Suomalaisista verkkoyhteisöistä kts. esim. Frans Mäyrä (2002).

Nettimaineen käsite ja merkitys avoimissa verkostoissa

Sosiaalisen median [linkki xxx] yksi vaikutus on, että anonyymiys eli nimettömänä esiintyminen on vähentynyt internetissä huomattavasti. Useimpia sosiaalisen median palveluita voi edelleen käyttää joko tunnistettavalla nickilla eli nimimerkillä tai anonyymisti. Lisäksi ihmiset käyttävät internetiä - tai esiintyvät siellä - ammatillisesti aiempaa enemmän internetin yleistyessä sekä työvälineinä että työn kohteena. Erityisesti facebookissa ihmiset esiintyvät omilla nimillään, myös negatiivisissa asioissa. Yhdessä nämä suuntaukset ovat vaikuttaneet ammatillisen verkkoidentiteetin ja nettimaineen merkityksen kasvuun.

Ammatillinen verkkoidentiteetti ja nettimaine tarkoittaa siis ihmisen erityisesti internetissä saavuttamaa suosiota, arvostusta ja vaikutusvaltaa, jota voidaan jossain määrin myös mitata. Suosio voi perustua reaalimaailman saavutuksiin, mutta kasvavassa määrin siihen vaikuttaa ihmisen toiminta nimenomaan internetissä. Tuija Aallon (2010) mukaan "tunnistettava verkkoidentiteetti on toisiinsa yhdistettävissä olevien profiilien summa." Profiili tarkoittaa käyttäjän nettiläsnäoloa yhdessä internet-palvelussa. "Maine on yhteisön käsitys toimijasta; se rakentuu verkkoyhteisöön kertyvästä toimintahistoriasta." 

Omalle ammatilliselle nettimaineelle ei tarvitse tehdä välttämättä mitään ja se syntyy ikään kuin itsekseen aivan samoin kuin materiaalisessakin todellisuudessa. Keskeistä on tiedostaa ammatillisen verkkoidentiteetin yleisen merkityksen kasvu - esimerkiksi työnhaussa ja muissa uusissa työmahdollisuuksissa - ja muussa omassa toiminnassa. Hyvä nettimaine voi edesauttaa esimerkiksi luentokutsuihin ja muihin esiintymisiin, kirjoittamaan aiheesta, pääsyä erilaisiin tapahtumiin ja asiantuntijatyöryhmiin jne.

Nettimaineen merkitys korostuu, jos työskentelet - tai aiot - ammatiksesi tai luottamustehtävissä avointen verkostojen kokoamisessa, toiminnan aktivoinnissa tai päivittäisessä koordinoinnissa. Ihmiset osallistuvat enemmät tai panostavat enemmän aikaansa nettimaineeltaan luotettavan ja tunnetun verkostokoordinaattorin kanssa. Lisäksi ihmiset levittävät mielummin puskaradiossa so. viraalimarkkinoinnissa tietoa hankkeista joissa olet mukana. Samalla tunnettu koordinoija luo enemmän odotuksia osallistujille. Erityisen tähdellistä nettimaine on internetin avoimissa kansalaisverkostoissa, joissa joko kaikki tai osa ihmisistä edustavat itseään tai epävirallista kansalaisliikehdintää virallisten organisaatioiden rinnalla. Jos ihmisillä ei ole organisaatiota taustanaan, niin eikä kukaan lue koordinaattorin ansioluetteloa vaan koordinaattori googlataan ja katsotaan mitä netistä löytyy tai kysytään tutuilta.

Nettimaineen tekee erityisen arvokkaaksi se, ettei sitä hankita yleensä päivissä eikä viikoissa vaan siihen voi kulua kuukausia tai jopa vuosia. Lisäksi sitä on ylläpidettävä enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Tietyn alan asiantuntija voi kuukaudessa - tai jopa parissa viikossa - luoda nettimaineen, mutta tässäkin tapauksessa hänellä on usein olemassaoleva fanipohja reaalitodellisuudesta tai mediajulkisuudesta. Toisinaan nettimaine voi syntyä nopeasti esimerkiksi poikkeuksellisen blogin myötä, kuten sittemmin lakkautettu VRLeaks. 

Oma ja työnantajan nettimaine

Tuija Aalto jakaa verkkoidentiteetin hieman samoin kuin osiossa 1 kuvataan nykyajan nettijulkisuus eli nelikentässä ovat parit Ammatillinen - Henkilökohtainen sekä Julkinen - Ei-julkinen. Ammatillinen verkkoidentiteetti sijoittuu kenttään Ammatillinen ja Julkinen.

Tuijan Kaavio XXX

Lisäksi Tuija Aalto jakaa ammatillisen verkkoidentiteetin kolmeen tasoon:

•  Täysin organisaationsa edustaja

•  Hybridi: omistaa verkkoidentiteettinsä itse, mutta tuo julki

työroolinsa

• Täysin yksityinen henkilö

Ensimmäisessä tapauksessa työntekijä tai luottamustehtävässä oleva toimii ikään kuin työnantajansa ja ulkomaailman viesinnän välittäjänä ja työskentely netissä on kiinteä osa hänen työtään, kuten organisaatioviestinnässä. Kolmannessa tapauksessa ihminen vastaa vain itselleen siitä miten netissä käyttäytyy ja toimii. Sama ihminen voi olla netissä työnantajansa edustaja ja vapaa-ajallaan omana itsenään. Useissa ammateissa tämä on kuitenkin hankalaa, kuten vaikkapa opettajilla.

Yleinen tilanne tätä kirjoitettaessa ja Suomessa on keskimmäinen taso: ihminen edustaa netissä itseään, mutta tuo selkeästi esiin työnantajansa tai muut sidonnaisuutensa. Ihminen voi tehdä asioita työnantajansa tai harrastusorganisaationsa eteen, mutta sitä ei häneltä velvoiteta erikseen, siitä ei saa erillistä korvausta tai se ei vähennä muita työtehtäviä.

Ammatillisen nettimaineen omistamisesta on Suomessa käyty keskusteluja, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on ollut jo oikeudenkäyntejä, joissa työnantaja katsoo investoineensa työntekijään, joka vaihtaa työpaikkaa ja vie Twitter-seuraajansa mukanaan. Työnantaja voi katsoa, että työntekijä on kehittänyt omaa mainettaan työaikana.

Työntekijän on hyvä sopia asiasta työnantajansa kanssa eikä ketään voida velvoittaa erikseen esiintymään ammatillisesti työnantajansa nimissä, ellei siitä ole sovittu. Asiakaspalvelu ja viestintä ovat ehkä yleisimmät tilanteet ammatilliseen nettiläsnäoloon omalla nimellä, mutta muidenkin ammattilaisten, kuten journalistien ja tutkijoiden, toivotaan näkyvän internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Oletettavasti politiikoilta jo oletetaan nettiläsnäoloa seuraavissa kotimaisissa vaaleissa 2014. 

Tuija Aalto toteaakin esityksessään, että ”Tärkein neuvoni verkkoidentiteettiä vasta perustavalle on: tee mahdollisimman suuri osa verkkoläsnäolostasi omaan lukuusi ja työnantajan lukuun vain se, mitä esimiehesi ja tiimisi kanssa yhdessä sovitte."

Erilaisia identiteettejä

Ohessa on listattu ja tyypitelty hyvin esimerkinomaisesti yksittäisiä erilaisia tapoja profiloitua ja tyypillisesti ihmiset yhdistelevät näitä tapoja.

• Ajattelija laittaa mietityt 140 merkkiä kerran päivässä tai viikossa
• Fasilitaattori tekee kiintoisia avauksia ja koordinoi ei ohjaa

säikeitä kohti toivottuja tavoitteita

• Humoristi *yrittää* piristää muiden päivää epämääräisillä kielikuvilla

etc.

• Informaatikko jakaa aktiivisesti kiintoisia linkkejä muille
• Kommentoija ei ole aloitteellinen, mutta tuottaa virkeitä näkemyksiä
• Käynnistäjä lukee klo 05 aamun uutiset, aloittaa kysymällä muilta ja

saa pitkiä säikeitä

• Teemoittaja kirjoittaa melkein kaiken tietystä näkökulmasta,

ympäristö, atk, kulttuuri etc.

• Eri identiteettejä voi myös yhdistää, jos se tuntuu luontevalta

Huomaa myös, että teksti ei ole kaikille luontaisin ilmaisumuoto. Jotkut ilmaisevat itseään parhaiten kuvavirtana Flickrissa ja monet ovat hyviä koodaamaan. Jotkut keksivät hyviä ideoita esimerkiksi nettitempauksiin, toiset taas keitä kutsua mukaan jne.

Ohessa on joitain vakiintuneita suomalaisia, joilla on arvostettu nettimaine ja alansa osaaminen internetissä sekä selkeä ammatillinen verkkoidentiteetti . Tutustu heiden profiileihinsa eri palveluissa. Esimerkiksi Haloefekti on globaali kansalaisaktivisti ja käyttää ensisijaisesti tunnistettavaa nimimerkkiä.

•      Informaatikko Haloefekti

–   http://twitter.com/haloefekti

•      Strateginen päällikkö Tuija Aalto (Yle)

–   Tuhatsanaa.net -blogi, Flickr, Sula Pinta -radio-ohjelma etc.

•      Keskustelija Lindstorm (Lapin yliopisto) Qaiku

–   http://www.qaiku.com/home/lindstorm/

•      Verkottuja Pauliina Mäkelä (Kinda Oy)

–   http://twitter.com/heleneauramo

Nettimaineen kasvattaminen

Tällaisia aktiviteetteja ovat esimerkiksi

• Muiden avustaminen ja neuvominen
• Yhteisiin hankkeisiin osallistuminen (vrt. joukkoistaminen ja

joukkoäly [linkki])

• Www-linkkien ja muiden sisältöjen jakaminen
• Omien sisältöjen jakaminen blogimerkinnöistä valokuviin ja

koodiesimerkkeihin

• Yleinen aktiivisuus, kuten osallistuminen nettiryhmiin ja -tempauksiin
• Näkemykselliset ja omaperäiset kommentit  

Nettimaineen toteuttamisessa ei ole yhtä oikeaa tapaa ja hyvä niin, sillä olemme persoonallisuuksiltamme ja luonteiltamme hyvin erilaisia. Nettimainetta rakentaessa onkin hyvä huomioida aivan ensimmäiseksi, että se saisi edes jollain tavalla perustua omaan persoonallisuuteen. Koska nettimaineen kanssa eletään työ- ja vapaa-aikana, periaatteessa koko ajan, ei itselleen epäluontevia piirteitä jaksa kauaa muistaa, näytellä tai esittää. Analyytikosta ei välttämättä synny heti nettikoomikkoa eikä filosofista nettikansan villitsijää - tai päinvastoin.

Kari A. Hintikka (2011) on tehnyt suomenkielisen johdatuksen 25 eri tapaan saada lisää seuraajia ja kavereita sosiaalisessa mediassa. Englanniksi tällaisia oppaita on tuhatmäärin. Ammatillisen verkkoidentiteetin kehittämisen saa alkuun esimerkiksi seuraavassa järjestyksessä. 

Keskimääräinen etenemisjärjestys netti-identiteetille

• Mieti erottuva ja ytimekäs nimimerkkisi (nick) vaikka se olisi oma

nimesi kuten 'pekkavirtanen' (monissa palveluissa se on jo varattu)

• Tiina59 ei identifioi oikeastaan mihinkään
• esimerkkejä: nethunt, Karde, RNS, Nettimuori, Haloefekti

• Aloita seuraaminen (following) - eri asia kuin olla kaveri

Facebookissa

• Kommentoi
• Tee uusia avauksia
• Osallistu kollektiiviseen toimintaan (kampanjat, tempaukset)

• Jaa!

–    Kuvia –    Linkkejä –    Blogi –    Videoita –    Twitter: Retweet Muista ei-formaatit verkostot, esimerkkejä

• Sometu

–    http://www.sometu.fi /

• Sähköautot Nyt

–    http://www.sahkoautot.fi/

Muistilista nettimaineesta

• Määrittele ammatilliset tavoitteesi ja roolisi sosiaalisessa mediassa
• Ota nettitekniikat käyttöön organisaatiossasi ja omassa työssäsi

–   wiki, otsikkosyötteet, blogit, ryhmätyövälineet, mikrokanavat etc.

• Vapauta julkinen data: rss-otsikkosyötteet, paikkatieto, tilastotieto

etc.

• Osallistu kollektiiviseen tiedontuotantoon
• Jaa osaamistasi, kuten del.icio.us, wiki -kirjoittelu, linkit etc.
• Verkostoidu netissä
• Käytä aluksi niitä välineitä joita muutkin joka tapauksessa käyttävät
• Intra ei ole enää dokumenttiarkisto vaan työntekijöiden yhteistyön

alusta 

Nettimaineen mittaaminen

Nettimaineen voidaan ajatella olevan keskeinen osa henkilönrändäystä eli ihmisen ja hänen osaamisensa tuotteistamista muun markkinointiviestinnän tapaan. Niinpä sosiaalisessa mediassa alettiin varsin nopeasti tarjota erityisiä vaikutusvallan analysointipalveluita, kuten Klout ja Twitalyzer. Palvelut muodostavat käsityksen käyttäjistä monipuolisesti, esimerkiksi Twitteristä saatetaan seurata kuinka moni on lähettänyt käyttäjän viestejä eteenpäin, kommentoinut tai ollut vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Niin ikään esimerkiksi Kloutissa voi lisätä seurattavaksi oman profiilinsa monessa eri palvelussa ja nettimaine syntyy kokonaisuudesta, kuten Tuija Aalto on esittänyt.

Puhtaassa markkinointiviestinnässä, kuten asiantuntijabrändi ja oma yhtiö, näistä palveluista voi olla paljonkin hyötyä. Kritiikkinä voi todeta, että yksittäinen numeerinen arvo antaa käyttäjästä varsin pintapuolisen kuvan. Viestinnän suosio kertoo käyttäjästä jotain, kuten että käyttäjä viestii ahkerasti sosiaalisessa mediassa ja häntä kommentoidaan, mutta tämä ei vielä kerro viestinnän laadusta. Niin ikään perinteisen vaikutusvallan tapaan se voi ulottua pitkälle, vaikkei pariin viikkoon käyttäisikään sosiaalista mediaa eikä palveluilla olisi mitään mitattavaa.

Erityisesti verkostokoordinaattorien ja sellaisiksi aikovien kannattaa tutustua nettimaine- ja vaikutusvaltamittareihin. Niitä voi pitää personoituna ja laadukkaana nettiviihteenä, mutta jättää huomiotta turhan tarkkaan. Oma viestintä voi noepasti muuttua sellaiseksi, jotta sillä saisi helpommin ranking-pisteen tai kaksi lisää. Lisäksi ylettömän korkea ranking-luku edellyttää jatkuvaa ylläpitoa ja työtä.

Lisää aiheesta

Keskustelunaiheita ja tehtäviä

1A. Etsi kolme suosittua suomalaista blogia, joiden kirjoittaja esiintyy omalla nimellään. Tarkastele mistä asioista kirjoittajat viestivät, jakavatko he linkkejä tai kuvia, viestivätkö he muiden käyttäjien kanssa, mainitsevatko muita ihmisiä ja millä tyylillä he viestivät (uutiset, asialinja, huumori, maailmanparannus jne). Tunnista kolme erilaista tapaa rakentaa nettimainetta.

1B. Etsi Twitteristä suosittuja suomalaisia käyttäjiä, joilla on yli 10 000 seuraajaa. Tarkastele mistä asioista he viestivät, jakavatko he linkkejä tai kuvia, viestivätkö he muiden käyttäjien kanssa, mainitsevatko muita ihmisiä ja millä tyylillä he viestivät (uutiset, asialinja, huumori, maailmanparannus jne). Tunnista kolme erilaista tapaa rakentaa nettimainetta.

2. Pohdi omia luonteenpiirteitäsi ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Mikä on itsellesi luontainen tyyli ilmaista asioita? Kirjaa itsellesi ylös tapoja kuinka voisit toteuttaa niitä? Kommentoitko asiantuntevasti? Jaatko informaatiota? Osallistutko mieluusti talkoisiin? Oletko hyvä esimerkiksi ottamaan valokuvia, tekemään videoita tai ohjelmoimaan? Neuvoisitko muita omien taitojesi pohjalta. Tausta-aineistona Kari A. Hintikan vinkkilista kavereiden lisäämisestä sosiaalisesssa mediassa.

3. Pohdi millaisissa tilanteissa ja palveluissa esiinnyt netissä työnantajaasi tai esimerkiksi harrastusorganisaatioosi liitettynä? Millä tavalla ammatillisesta verkkoidentiteetistä pitäisi sopia ja millaisia ajatuksia se herättää? Tausta-aineistona Tuija Aallon esitys ammatillisesta verkkoidentiteetistä sekä työ- ja vapaa-ajan minästä.

4. Valitse yksi kymmenestä haastatellusta Tuija Aallon teoksesta Kuinka olla avoin ja tarkastele netin palveluista ja googlaamalla millainen mielikuva ao. ihmisestä ja hänen nettimaineestaan syntyy.

5. Tutustu yhteen nettimaineen mittauspalveluun ja arvioi kuinka hyvin se mielestäsi kuvaa valittujen ihmisten mainetta.

 

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet

Aalto, Tuija (2010). Työ- ja vapaa-ajan minä sosiaalisessa mediassa, sosiaalisen median seminaarisarja 5.5.. http://www.slideshare.net/Tuija/ty-ja-vapaaajan-min-sosiaalisessa- mediassa-sosiaalisen-median-seminaarisarja-55

Hintikka, Kari A. (2011): Nettimaine ja 25 tapaa saada lisää kontakteja sosiaalisessa mediassa. xxx. Viitattu 1.8.2012

Mäyrä, Frans (2002): Yhteisö. Verkkoartikkeli 03.04.2002. Mediumi 1.1. http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?articleId=30&print=1& lang=fi. Viitattu 19.4.2010.

Rheingold, Howard (1993). The Virtual Community - Homesteading on the Electronic Frontier. Addison-Wesley Publishing Company Reading, Ma. http://www.rheingold.com/vc/book/ Viitattu 21.1.2013.

Jakson muut lähteet

Aalto, Tuija (2012). Kuinka olla avoin - työelämän uudet viestintätaidot. Finn Lectura. Saatavilla maksutta joissain eKirja-muodoissa http://aktiivinenavoimuus.fi/, Viitattu 23.7.2015.

Tausta ja siemenversion tekijät

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.

---

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.

---

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 2: Avoimia toimintatapoja
		Osio 2: Etusivu	Avoimuuden muotoja	Avoimuuden hyötyjä ja reunaehtoja	Prosessien avaaminen	Nettimaine	Avoin data	Täydentäviä jaksoja

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus