Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Internet-fasilitointi

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 5:Internet-koordinointi
Osio 5: Etusivu Verkoston dynamiikkaa Uusia nettiammatteja Joukkoistaminen ja joukkoäly Internet-fasilitoinnin perusteita Sosiokulttuurinen innostaminen Täydentäviä jaksoja



Internet-fasilitoinnin perusteita[muokkaa]

Fasilitointi on johdettu latinankielen sanasta 'facil', joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnin tehtävä on helpottaa ja auttaa organisaatiota, yhteisöä, verkostoa tai kansalaisryhmää löytämään ratkaisuja, ajatuksia ja merkityksiä, joita se ei itse havaitse ja tai osaa jäsentää. Fasilitoijan tehtävänä on auttaa ja avustaa eri menetelmin, pysyä taustalla, aktivoida yhteisöä tai verkostoa ja johdattaa se ratkaisemaan itse asettamansa ongelma.

Perinteisesti fasilitointia tehdään pienissä 5-30 hengen työpajoissa. Osallistujat on valittu tietyin perustein, esimerkiksi organisaation tai tietyn kohderyhmän perusteella, kuten aktiivisesti matkailevat ikäihmiset. Tapahtumat ovat suljettuja muilta.

Internetissä fasilitointityöhön voi osallistua satoja, jopa tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi XXX OPH Fountain Park osallistui 54 000 XXX opiskelijaa. Tässä esimerkissä fasilitointi oli automatisoiduksi prosessiksi Signals-nettityökalulla, joka sisältää fasilitoivia vuorovaikutustilanteita. Demos Helsinki ja työ- ja linkeinoministeriö keräsivät Sukupolvifoorumi.fi:lla 2010 kymmeniä tuhansia kävijöitä ja runsaasti kommentteja työelämän kehittämisestä aikuisiällä. Nettifasilitoinnissa osallistujilta ei voi yleensä edellyttää mitään vaan vapaaehtoiset osallistujat saavat osallistua niillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin haluavat.

Tässä kuvataan internet-fasilitoinnin perusteita kaikessa monipuolisuudessaan. Jakso vastaa pitkälti myös internet-koordinoijan toimenkuvaa, mutta siinä painopiste on yleensä toiminnallisempi ja tavoitteena selkeämpi tuotos [XXX]. Internetin joukkoälyä voi hyödyntää ja harjoitella arkisesti joukkoistamisen perussäännöillä [XXX], kuten vaikkapa kysymällä hyviä hotelleja lomakohteesta, tapoja päästä eroon lomamökin seinään asettautuneesta tikasta tai jonkin sanan suomennosta.

Ammattimaiseen internet-koordinointiin ja -fasilitointiin suositellaan kaikkia Avoimet verkostot -opintokokonaisuudessa esittyjä taitoja sekä lisäksi jaksossa 5.2 [XXX] esitettyjä taitoja, jotta saavutetaan halutut tavoitteet, esimerkiksi kuntalaisten osallistamisessa avoimessa internetissä.


Internet-fasilitoinnin käyttötarkoituksia[muokkaa]

Internet-fasilitointia voi käyttää muun muassa seuraaviin tavoitteisiin ja tarkoituksiin:

  • Aktivointi ja innostaminen
  • Demokratiakehitys
  • Ennakointi
  • Ideointi ja innovointi
  • Joukkoistaminen
  • Järjestötyö
  • Kuntasektori kaavoituksesta palveluiden kehittämiseen
  • Ongelmanratkaisu
  • Strategia- ja ohjelmatyö
  • Toimialakehitys
  • Tutkimus ja tuotekehitys
  • Kansalaisten kuuleminen eli nk. deliberatiivinen XXX

Internet-fasilitoijan ammatti muistuttaa pitkälti internet-koordinoijan [XXX] tehtäviä yhteistyövälineiden valitsemisesta, projektinhallinnasta ja viestinnästä alkaen. Pienemmissä hankkeissa nettifasilitoija ei välttämättä tarvitse projektisuunnitelmaa, mutta ainakin jonkinlainen aikataulu- ja tavoitesuunnitelma sekä toiminnan vaiheistaminen on paikallaan. Nettikoordinoijan tavoin nettifasilitoijalla on yleensä projekti, aikataulu ja tavoitteet. Usein nettifasilitoija hakee ulkopuolisia ja joukkoälyn näkemyksiä johonkin aiheeseen tai osallistaa ihmisiä projektiin.

Internet-fasilitoijan tehtävänä on usein joukkoistaa avoimeen internetiin valmista lopputulosta monitahoisempia tavoitteita, kuten internetin mahdolliset kehityssuunnat tulevaisuudessa, Anne Rongaksen [XXX] fasilitoima uusi Tekesin teknologiaohjelma TekesOPPY [XXX] tai Tuija Aallon [XXX] nettiin viemä Ylen Mahdollistajastrategian kehittämistyö 2009 [xxx]. Toiminta alkaa joko joukkoälyn [XXX] luomisella tai sellaisen löytämisellä, joka tuottaisi mahdollisimman monipuolisia ja ristiriitaisiakin näkemyksiä aiheesta, jotta saataisiin mahdollisimman kattava käsitys eri mahdollisuuksista. Samalla internet-fasilitoija toisinaan sitouttaa osallistujia etukäteen varsinaiseen hankkeeseen, joka alkaa nettifasilitoinnin jälkeen.

Nettikoordinoijan ja -fasilitoijan tavoite ei kuitenkaan ole välttämättä yksiselitteinen tuotos, joka olisi 'valmis' projektin päättyessä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi avoimen verkoston rakentaminen tietyn aihepiirin ympärille. Verrattuna vaikkapa dokumenttiin, verkostosta ei sellaisenaan voi sanoa, milloin se on 'valmis'. Voidaan tehdä päätelmiä, onko verkostossa edustettuna aiheen keskeiset asiantuntijat ja organisaatiot tai onko verkosto itsessään verkottunut muihin verkostoihin? Mutta verkostoon saattaa aina liittyä jokin toiminnan kannalta oleellinen uusi ja keskeinen ihminen, organisaatio tai toinen verkosto.

Esimerkiksi Antti Poikola [XXX http://poikola.fi/] aloitti työnsä rakentamalla Mahdollista.fi-verkoston. Se oli aluksi Otavan opiston koordinoima ESR-rahoitettu [1] yhteenliittymä, jossa itsenäiset ja kansalaisvetoiset demokratiahankkeet kokoontuivat toisinaan 'leiripäiville' ja jakoivat kokemuksiaan. Toiminnan laajentuessa (kts. Verkosto ja ekosysteemi XXX) Mahdollista.fi:n jäsenet liittyivät aluksi globaaliin Open Knowledge Foundationiin (OKF) ja lopulta Suomeen perustettiin virallinen yhdistys ja OKF:n maayhdistys joulukuussa 2012 [CASE-linkki XXX]. Nettifasilitointia tarvittiin useita vuosia alkaen Mahdollista.fi-verkoston rakentamisesta yhdistyksen sääntöjen ja tavoitteiden yhteiseen tuottamiseen internetissä.


Keskeisiä osaamisalueita[muokkaa]

Nettifasilitoijan olisi hyvä huomioida ainakin seuraavien osa-alueiden osaaminen:

  • Käytettävien yhteistyövälineiden valinta, perustaminen ja ylläpito
  • Hankkeen viestintä, kuten logo ja yleisilme tilaajan viestintään

pohjautuen

  • Mitattavat tavoitteet
  • Toiminnan rytmittäminen
  • Toiminnan koostaminen ja viestintä
  • Proaktiivinen reagointi

Lisää osaamisalueita on esitetty jaksossa Uudet nettiammatit XXX.

Luonnollisesti kun kysyy internetissä tutuilta parasta japanilaisravintolaa Helsingissä, niin vastausten saaminen ei edellytä fasilitointitaitoja. Kun esimerkiksi journalisti kysyy taustatietoja ja näkemyksiä laajaa artikkeliaan varten, niin hyödyllisiä vastauksia voi saada enemmän hyödyntämällä nettifasilitoinnin perusteita. Kun kysytään näkemyksiä jonkin organisaation strategian kehittämiseksi, niin tällöin mukaan astuu jo tilaajaorganisaation viestintä ja sen kanssa asiointi. Edelleen, kun esimerkiksi rakennetaan yhteisesti kansallista teknologiaohjelmaa, niin tällöin tarvitaan myös tilaajaorganisaation edustajaa itse fasilitoijanakin jne.

Niinpä allaolevat osa-alueet, toimet ja työmäärä kannattaa mitoittaa ratkaistavan ongelman kokoluokan mukaan.

Käytettävien yhteistyövälineiden valinta, perustaminen ja ylläpito[muokkaa]

Ennen toiminnan aloittamista on hyvä valita käytettävät välineet, luoda niille tarvittavat tunnukset, perustaa facebook-, Ning-tai muu ryhmä yms. Kohderyhmästä ja osallistujista riippuen on hyvä suosia esimerkiksi yhteistyövälineiden osalta Etherpadia, Google Docsia tai wikia. Etherpad sopii nopeaan protoiluun, Google asiakirjojen tuottamiseen ja wiki hypertekstimäisiin kokonaisuuksiin. Etherpad ja wikikään ei välttämättä tarvitse rekisteröitymistä, kun taas Google tarjoaa enemmän osallistumismahdollisuuksia jos rekisteröityy.

Keskustelun ja viestinnän kannalta noin puolet suomalaisista on facebookissa, puolet ei. Ning-yhteisöalusta vaatii rekisteröitymisen, mutta toisaalta on yksittäistä facebook- tai Suomi24-ryhmää monipuolisemmin räätälöitävissä. Oma www-palvelu, kuten Otakantaa.fi, mahdollistaa räätälöinnin täysin mieleiseksi, mutta ihmisten on erikseen opeteltava löytämään. Joissain tilanteissa kohderyhmät ovat jo valmiina MuroBBS:n ja Vauva.fi:n kaltaisissa verkkoyhteisöissä, mutta niiden toiminnallisuuksiin ei voi vaikuttaa. Twitterissä on suuri joukko edelläkävijöitä, mutta jos halutaan laajempien kansanosien näkemyksiä, niin Twitter vaatii rekisteröitymisen ja palvelun käyttöliittymän opettelun.

Yhteisvälineiden valintaa, käyttöä ja ylläpitoa esitellään Osion 3 jaksoissa 1-4 XXX


Hankkeen viestintä, kuten logo, tilaajan viestintään pohjautuen[muokkaa]

Suuremmissa nettifasilitoinneissa on yleensä toimeksiantaja, joko työnantaja tai ulkopuolinen tilaaja. Toiminnan on hyvä identifioitua toimeksiantajaan ja tässä käytetään (amrkkinointi)viestinnän perusperiaatteita. Mitä viimeistellympää viestintä on, sitä ammattimaisemman mielikuvan se luo toiminnasta. Tämä voi vaikuttaa osallistumiseen positiivisesti.


Mitattavat tavoitteet[muokkaa]

Kaikessa projektitoiminnassa on yleensä yksi tai useampi tavoite. Riippuu täysin toiminnan luonteesta, tavoitellaanko esimerkiksi yhteiskirjoitettua dokumenttia tai joukkoa uusista ideoista. Oleellista on, että nettifasilitoija pystyy arvioimaan, kuinka pitällä fasilitoinnissa ollaan ja mielellään myös selkeitä välietappeja. Niitä taas voi käyttää viestinnässä kertomaan kuinka hanke etenee.

Yhä useampi organisaatio haluaa mitata tavoitteitaan. Myös julkishallinnon projektirahoituksessa, kuten Euroopan sosiaalirahasto, on yleistynyt selkeä numeerinen tavoitteiden asettelu laadullisten tavoitteiden lisäksi.

Verrattuna internet-koordinointiin, nettifasilitoinnin tuotokset ovat usein laadullisia. Yksittäistä strategiaa varten on ehkä keksitty 50 tai 5000 ideaa, mutta muutama niistä on ollut kriittinen esimerkiksi uusien näkökulmien tai asiantuntijoiden suhteen. Nettifasilitoinnin facebook-ryhmässä voi olla 1000 jäsentä mutta vain 10 heistä on osallistunut aktiivisesti. Kumpaa mittaria on mielekkäämpää käyttää? Jäsenten vai osallistujien määrää?

Internet-fasilitoinnille voidaan asettaa määrällisiä tavoitteita, toisin kuin vaikkapa viestinnässä, se ei ole ensisijainen tavoite, vaan erilaiset ideat, ongelmanraatkaisu ja näkökulmat. Erityisesti jos kyseessä on ulkopuolinen toimeksianto, niin mittareista on hyvä keskustella jo ennen aloittamista ja myös pohtia niiden realistisuutta.


Toiminnan rytmittäminen[muokkaa]

Yksittäisessä kysymyksessä kavereille kysyjä voi olettaa useimpien vastausten ilmaantuvan muutamassa tunnissa, jonka jälkeen voi tehdä yhteenvedon ja kiittää osallistua. Monien Twitter-aloitusten käynnistysaika on minuutteja: jos ihmiset eivät ala kommentoida tai lähettää viestiä eteenpäin, voi olettaa ettei se lähde käyntiin.

Strategian tai muun dokumentin yleiskommentointiin voi varata esimerkiksi muutamasta päivästä viikkoon, jonka jälkeen oletettqvasti suurin osa vastauksista on saatu. Asiakirjan valmistelun voi myös rytmittää pienempiin osiin.

Joissain tapauksissa fasilitointi voi kestää viikon ja esimerkkitapauksessa Jaa jotain -tempaus [XXX] aikajänne oli puolitoista kuukautta. Tällöin perustetaan usein esimerkiksi facebook-ryhmä ja lisäksi hyödynnetään www-palvelua, wikiä, Google Docsia etc. Jotta toiminta herättäisi paria tuntia pidempää kiinnostusta on se hyvä purkaa erilaisiin osiin ja jaksoihin sekä erilaisiin aktiviteetteihin.


Toiminnan koostaminen ja viestintä[muokkaa]

Diigo, Storify, sosiaaliset kirjanmerkit uten Delicious


Proaktiivinen reagointi[muokkaa]

XXX


Perinteistä ja internet-fasilitointia voi verrata seuraavasti:

XXX TAULUKKO


LÄHTEITÄ Rongas, Anne (2011). XXX Mikrokirja




Tapausesimerkki Jaa jotain 11.3.2013[muokkaa]

Oheisessa esimerkissä kuvataan joitain internet-fasilitoinnin perusteita käytännön kautta. Yhteisömanageroinnin, internet-koordinoinnin sekä -fasilitoinnin erottaminen toisistaan on hyvin häilyvää (Jakso XXX) Joiltain osin ne eroavat lähinnä näkökulmasta. Niinpä tässäkin esimerkissä käytettiin niin nettifasilitointia kuin internet-koordinointia kuin yhteisömanagerointiakin

Jaa jotain -tapahtumassa haluttiin rohkaista ihmisiä jakamaan omia oppisisältöjään. Taustalla oli alkutalven 2013 keskustelu pitäisikö kouluopettajien jakaa maksutta tuottamiaan oppisisältöjä internetissä. Tapahtumalla haluttiin osoittaa aktiivista esimerkkiä, että jokainen voi halutessaan antaa oppisisältöjään maksutta muiden käyttöön, mutta varsinaisesti se ei kuulu opettajan toimenkuvaan.

Aluksi valittiin päivämäärä. 11.3.2013 alkoi kansainvälinen Open Education Week ja tempaus sopisi hyvin sen oheen. Sitten kaksi nettifasilitoijaa alkoi valita sopivia kanavia sekä viestintään että linkkien jakamiseen. Kanaviksi valikoituivat Twitter ja facebook-ryhmä, sillä niissä molemmissa on runsaasti tempauksen kohderyhmää. Linkit jaettuihin oppisisältöihin päätettiin koota Diigoon.

Tempauksen nimeä työstettiin jonkin verran. Sen pitäisi olla lyhyt, erityisesti Twitteriä ajatellen, jotta ihmiset saisivat tilaa myös omille kommenteilleen. Niin ikään Twitterin hashtagin eli avainsanan pitäisi olla lyhyt. Niinpä päädyttiin tempauksen nimeen "Jaa jotain" ja avainsanaan #jaajotain.

Ennen kampanjan käynnistämistä luotiin facebook-ryhmä, jolle etsittiin tempauksen henkeä kuvaava logo sekä tempauksen esittely. Twitteriä ja facebookia varten luotiin viestejä', jotka olisivat mahdollisimman lyhyitä mutta sisältäen keskeisen informaation. facebook-ryhmälle luotiin lyhytlinkki (XXX Bit.ly), jota ihmiset voisivat jakaa sosiaalisessa mediassa, sähköpostilla, keskustelufoorumeilla yms.

facebook-ryhmään laitettiin linkkejä joistain nettifasilitoijien omista maksuttomista oppisisällöistä, jotka käynnistäisivät ryhmän ja kannustaisivat jakamaan itsekin. Kaikki nämä valmistelutoimet liittyvät myös internet-koordinointiin, joka eroaa fasilitoinnista selkeämpien välietappiensa myötä. Myös esimerkiksi uutta facebook-verkkoyhteisöä perustava yhteisömanageri tarvitsee näitä taitoja.

Kun valmistelut oli tehty, niin tässä vaiheessa nettifasilitoijat kutsuivat aluksi kolmisenkymmentä aktiivista oppimateriaaliensa jakajaa sekä omista verkostoistaan että muita aktiiveja. Omat kontaktit eivät ole sinänsä välttämättömiä nettifasilitoinnissa, mutta ne helpottavat sen aloittamista.

Samoin viestintä käynnistettiin Twitterissä, mutta yksinkertaisemmin Twitterin rajatun merkkimäärän vuoksi. Ensin lähetettiin perusviesti ja tämän perään linkkejä omiin sisältöihin #jaajotain-avainsanalla varustettuna.

Varsinainen ajatus oli, että ihmiset jakaisivat oppimateriaalejaan nimenomaan 11.3., mutta osallistujat alkoivat nopeasti jakaa sisältöjään saman tien. Koska kyseessä oli vapaamuotoinen tempaus niin ei ollut syytä että ihmisten pitäisi jotenkin odottaa varsinaista tempausta. Joissain tapauksessa voi olla tärkeätä esimerkiksi arvioida vaikuttavuutta, jolloin tietyllä teemapäivällä on enemmän merkitystä.

Tempaukseen oli aikaa reilu kuukausi ja tässä kohden siirryttiin facebook-ryhmän aktivointiin. Uudet jaetut sisällöt huomioitiin facebookin Tykkää-täpällä. Mahdollisuuksien mukaan nettifasilitoijat tutustuivat jaettuihin sisältöihin ja kommentoivat niitä. Toisinaan jäsenille esitettiin keskustelunavauksia esimerkiksi avoimuudesta ja koulun murroksesta aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Koska tempaus oli tarkoitus kevyesti, aktivoinnin tueksi ei järjestetty esimerkiksi webinaareja tai nettikyselyitä. Tietoa tempauksesta levitettiin facebookissa ja Twitterissä kerran 1-2 viikossa. Vastaavaa aktivointia tekee myös yhteisömanageri.

Tempaus tuotti 95 jaettua oppisisältöä esityksistä ja oppaista videoihin ja tyylipohjista blogimerkintöihin. Niiden sisältö vaihteli kurssien tehtävänannoista sähkötekniikan perusteista ja jääkausiajan pinnanmuodoista vinkkeihin taulukkolaskennasta. facebook-jäseniä kertyi 219. facebook-ryhmä ei lopettanut tempauksen jälkeen vaan linkkejä julkaistaan edelleen ja tapahtumaa on toivottu vuosittaisen sijaan useammin.


Internet-koordinoija[muokkaa]

Internet-koordinoijan ammatti vastaa pitkälti projektipäällikön tai -koordinaattorin tehtäviä, mutta internetissä, ja sisältää usein runsaasti yhteisömanagerin piirteitä. Usein internet-koordinoija työskentelee yhteisön sijaan verkoston kanssa, joka voi olla rakennettu hanketta varten tai ennen toiminnan aloittamista koordinaattorin pitää luoda se.

Koordinoijan työ on yleensä projektiluontoista eli kestoltaan ja tavoitteiltaan selkeästi rajattu. Päätehtävänä on aktivoida eri keinoin ihmisten osallistumista ja valvoa hankkeen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on usein jokin konkreettinen tuotos, kuten opas, sanasto, määrittely, strategia tai muu dokumentti.

Internet-koordinoijan tyypillinen työtehtävä on esimerkiksi sanaston laatiminen internetiin. Koordinoija luo toiminnalle yhteistyövälineet [xxx Luku 3], kuten kirjoittamista varten wiki tai Google Docs ja nettiviestintää varten facebook-ryhmän ja Twitter-tilin. Hän etsii asiantuntijoita ja aktivoi muita osallistujia, on vuorovaikutuksessa osallistujien kanssa ja valvoo hankkeen etenemistä. Koordinoija vastailee kysymyksiin, opastaa työvälineiden käytössä, korjaa esimerkiksi wikin kuvauskieleen tehtyjä virheitä, palauttaa dokumentista tarvittaessa aiemmin version ja kertoo sosiaalisessa mediassa hankkeen etenemisestä.

Edelleen, koordinoija raportoi projektin ohjaus- tai johtoryhmälle, tekee projektisuunnitelman ja hoitaa muut porjektiin liittyvän hallinnon. Koordinaattori voi olla täysipäiväinen ensisijaisesti internetissä tai hoitaa koordinoijan tehtäviä muun roolinsa ohessa. Keskimääräisesti voidaan kuitenkin suositella muun nettiylläpidon tavoin vähintään puolipäiväistä internet-työskentelyä.


Lisää aiheesta[muokkaa]

Keskustelunaiheita ja tehtäviä[muokkaa]

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet[muokkaa]

Rongas, Anne XXX mikrokirja

Jakson muut lähteet[muokkaa]

Tausta ja siemenversion tekijät[muokkaa]

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.



AVO2-webbilogot.jpg

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.



AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 5:Internet-koordinointi
Osio 5: Etusivu Verkoston dynamiikkaa Uusia nettiammatteja Joukkoistaminen ja joukkoäly Internet-fasilitoinnin perusteita Sosiokulttuurinen innostaminen Täydentäviä jaksoja


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus