Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Uusia nettiammatteja

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 5:Internet-koordinointi
Osio 5: Etusivu Verkoston dynamiikkaa Uusia nettiammatteja Joukkoistaminen ja joukkoäly Internet-fasilitoinnin perusteita Sosiokulttuurinen innostaminen Täydentäviä jaksoja



Uusia nettiammatteja[muokkaa]

Verkkoyhteisöt, kuten muutkin yhteisöt, tarvitsevat jonkinlaista säännöstöä kuinka käyttäytyä vuorovaikutuksen onnistumiseksi ja yhteisön säilymiseksi. Monissa verkkoyhteisössä tätä roolia hoitaa vapaaehtoiset, kuten yhteisön perustajat, vanhimmat jäsenet tai kiinnostuksensa ilmaisseet. Toiminta on yleensä jatkuvaa.

Erityisesti kaupallisten verkkoyhteisöjen myötä on korostunut tarve ammattimaiselle yhteisöstä huolehtijalle eli ylläpitäjälle. Yhdessä Suomen vanhimmista suurista verkkoyhteisössä, Duuni.netissä, oli reilut 20 000 jäsentä vuosituhannen vaihteessa. Suurissa yhteisöissä ylläpitäjän työ on kokopäiväistä ja ylläpitäjiä on useita.

Ylläpitäjän tehtävät ovat moninaiset. Hän esimerkiksi neuvoo pulmissa, ratkoo ristiriitatilanteita ja valvoo että kielenkäyttö on asiallista tai muutoin verkkoyhteisön hengen mukaista. Aktiivinen ylläpitäjä keksii myös jatkuvasti verkkoyhteisölle kiinnostavaa tekemistä, keskusteluaiheita. Esimerkiksi monet verkkojulkaisut tarjoavat päivittäin uusia keskusteluaiheita, kilpailuja ja äänestyksiä. Toisaalta ylläpitäjä voi kannustaa ja koordinoida osallistujille monitahoiisa tehtäviä, kuten tekemään oppaan talkootöinä. Jokaisella verkkoyhteisöllä on oma kielensä ja kulttuurinsa. Toisissa yhteisöissä esimerkiksi kielenkäyttö voi olla ronskimpaa kuin mitä toisessa pidetään suotavana. Ylläpitäjän yksi tehtävistä on arvioida, milloin keskustelu alkaa ohjautua yhteisön säännöstön ulkopuolelle.

Ylläpitäjää tarvitaan pienissäkin, kymmenien ihmisten verkkoyhteisöissä facebook-ryhmistä alkaen, ihan jo uusien jäsenten hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi sekä mahdollisista häiriöistä ilmoittamiseen. Myös löyhemmät verkostot ovat yleistyneet verkkoyhteisöjen rinnalla jonkin asian kiinnostuksen ympärille. Verkostoissa ylläpitäjän roolissa korostuu verkoston jatkuvuuden säilyttäminen ja yhteisen tekemisen kehittäminen.

Ammattimainen ylläpito on yleistynyt nopeasti Suomessakin. Ammatille ei ole vielä vakiintunutta ilmaisua ja tehtäväkuvissa on jonkin verran eroja. Ylläpitäjän ammattinimike voi viitata myös tekniseen ylläpitoon.

Alalle ei ole vielä suoraan valmistavia koulutusohjelmia, mutta esimerkiksi Otavan Opisto on järjestänyt vuoden pituisen yhteisömanageri-kurssin. Yleisesti verkkoyhteisöstä huolehtijalle on hyötyä ainakin seuraavistaa taidoista. Joille kuille nämä ovat luontaisia, mutta eri taitoihin voi kouluttautua monipuolisestia aikuiskoulutuksessa.

  • Avoimuuden pelisäännöt ja asenne
  • (Markkinointi)viestinnän perusteet
  • Joukkoistamisen periaatteet
  • Muu kasvatus- ja ihmistieteellinen koulutus
  • Muut sosiaaliset taidot, kuten verkostoituminen
  • Ongelmanratkaisukyky
  • Projektinhallinta
  • Ryhmädynamiikan tuntemus
  • Sosiaalisen median tai yhteisöalustan ylläpitotaidot
  • Verkkoanalytiikan tulkitseminen
  • Vuorovaikutustaidot

Suomessa käytetään tällä hetkellä ainakin seuraavia ammattinimikkeitä:

  • Yhteisömanageri
  • Yhteisökuraattori
  • Moderoija
  • Innostaja
  • Internet-koordinoija
  • Internet-fasilitoija

Yhteisömanageri ja -kuraattori[muokkaa]

Yhteisömanageri (community manager) juontaa juurensa aina 1980-luvun loppupuoleen ja Habitat-peliin. Manageroinnin voi ajatella tarkoittavan verkkoyhteisön ja verkoston hallinnointia, mutta usein se mielletään huolehtimiseksi yhteisön arjesta, että kaikki sujuu oletetusti. Esimerkiksi xxx Farmer & xxx Morningstar ovat julkaisseet kokemuksiaan Habitatin manageroinnista ja kuvailevat kuinka yllättäviin tilanteisiin yhteisömanageri voi joutua. Habitatissa pelaajat esimerkiksi räjäyttivät yhdessä yössä pelin talousjärjestelmän rehellisin keinoin. Toisessa tapauksessa pelaajat ottivat ylläpidon panttivangeiksi. Farmerin ja Morningstarin piti keksiä kuinka kompensoida pelaajille luova käytös ja pelijärjestelmän puutteiden hyödyntäminen..

Suomessa työskentelee lukuisia ihmisiä brändien verkkoyhteisöjen manageroijina. Brändiyhteisöllä tarkoitetaan tietyn tuotteen tai palvelun ympärille kokoontuvaa yhteisöä, jota yhdistää kiinnostus tähän tuotteeseen tai palveluun. Brändiyhteisön managerointi on muita yhteisöjä haastavampaa siinä, että kuluttajat on pidettävä erityisen tyytyväisinä, että he ostaisivat ao. tuotetta tai palvelua ja toisaalta eivät siirtäisi esimerkiksi kritiikkiään yhteisön ulkopuolelle muualle internetiin. Lisäksi brändiyhteisön managerin on tasapainoiltava toisaalta kuluttajien ehkä perustellunkin kritiikin ja itse brändimarkkinoinnin perillemenon välillä. Brändiyhteisön manageri ei esimerkiksi voi hermostua julkisesti kuluttajien käyttäytymiseen. Vastaavasti brändiyhteisössä työskentely voi olla hyvin palkitsevaa, sillä sen jäsenet ovat yleensä erittäin sitoutuneita brändiin ja saattavat käyttää paljon aikaansa yhteisön eteen.

Yhteisömanagerin toiminta avoimissa verkostoissa on pitkälti samankaltaista kuin verkkoyhteisöissä. Verkostojen toiminnassa kuitenkin painottuu verkoston löyhempi luonne. Verkostolla ei välttämättä ole erityistä säännöstä ja verkostoa pitää aktivoida enemmän kuin yhteisöä, jos verkoston jatkuva aktiivisuus koetaan tärkeämmäksi. Verkoston jäseniä on myös työläämpää sitouttaa pitkäjänteiseen toimintaan kuin yhteisöä.

Toisinaan puhutaan yhteisökuratoinnista. Kuratointi tarkoittaa suodattamista ja tätä kautta uusien merkitysten luomista. Hyvin monet internet-käyttäjät kuratoivat esimerkiksi jakamalla www-linkkejä tärkeiksi katsomistaan aiheista eli seulovat uutisia muiden puolesta ja lisäävät linkin yhteyteen kommenttinsa mikä linkistä tekee merkityksellisen. Niin ikään toisinaan puhutaan yhteisöjohtamisesta, erityisesti brändiyhteisöissä. Tällöin yhteisöä yritetään johtaa haluttuun suuntaan strategian tai muun suunnitelman mukaisesti. Yhteisöjen ja verkostojen johtaminen internetissä on kuitenkin erittäin työlästä, ellei ihmisillä ole esimerkiksi taloudellista motiivia, kuten projektirahoitusta tai palkkatyötä.

Moderoija[muokkaa]

Moderoijan tehtävä ulottuu Habitatiakin pidemmälle 1980-luvun alkupuolen keskustelufoorumeihin eli ilmoitustaulujärjestelmiin (BBS; Bulletin Board System). Moderoijan roolia ajatellaan yleensä manageria passiivisempana ja rajatumpana: moderoija valvoo että yhteisön keskustelu pysyy asiallisuuden rajoissa ja säännöstön puitteissa. Tarvittaessa hän puuttuu keskusteluun ja voi esimerkiksi poistaa viestejä ja jakaa erilaisia tuomioita, kuten banni eli määräaikainen käyttökielto tai osallistuminen vain joihinkin keskusteluihin.

Moderoinnissa puhutaan ennakko- ja jälkimoderoinnista. Edellinen tarkoittaa periaatteessa kaikkien viestien lukemista etukäteen ja mahdollista poistoa. Jälkimmäinen tarkoittaa asioihin puuttumista siltä osin kun niitä havaitaan tai joku tekee ilmoituksen asiattomasta käytöksestä. Moderoinnin merkitys korostuu erityisesti verkkojulkaisujen keskusteluosioissa. Täysin anonyymissa keskustelussa tarvitaan usein enemmän moderointia kuin foorumeilla, joissa esiinnytään omalla nimellä ja ehkä kuvalla. Ennakkomodernointi on kustannuksiltaan kallista ja hidastaa viestien pääsyä julkiseksi. Lisäksi se pitäisi järjestää ympäri vuorokauden. Tästä syystä jälkimoderointi on alkanut saavuttaa suosiota.

Moderoija voi esiintyä passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisessa moderoinnissa asiattomat viestit vain jätetään julkaisematta ilman erillistä ilmoitusta. Aktiivisessa moderoinnissa ylläpitäjällä on esimerkiksi nimimerkki, jonka kautta hän perustelee päätöksiään ja mahdollisesti viittaa yhteisön säännöstöön millaista keskustelua ei sallita, kuten vihapuhe.

Innostaja[muokkaa]

Innostajan tehtävänä on nimensä mukaisesti innostaa, kannustaa ja aktivoida yhteisöä tai verkostoa. Innostajan roolia esitetään tarkemmin jaksossa Sosiokulttuurinen innostaminen [XXX].

Internet-koordinoija Internet-koordinoijan ammatti vastaa pitkälti projektipäällikön tai -koordinaattorin tehtäviä, mutta internetissä, ja sisältää usein runsaasti yhteisömanagerin piirteitä. Usein internet-koordinoija työskentelee yhteisön sijaan verkoston kanssa, joka voi olla rakennettu hanketta varten tai ennen toiminnan aloittamista koordinaattorin pitää luoda se.

Koordinoijan työ on yleensä projektiluontoista eli kestoltaan ja tavoitteiltaan selkeästi rajattu. Päätehtävänä on aktivoida eri keinoin ihmisten osallistumista ja valvoa hankkeen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on usein jokin konkreettinen tuotos, kuten opas, sanasto, määrittely, strategia tai muu dokumentti. Tuotos voi olla myös esimerkiksi www-palvelu, jossa joukkoistamalla [XXX] osallistetaan vapaaehtoisten asiantuntijoiden osaamista. Esimerkiksi Teemu Ropponen [XXX] kehitti facebook-ryhmän avulla Oikeusministeriön Osallistumisympäristö-hanketta. Hankkeessa kehitettävät nettityövälineet tarjoavat kansalaisille, hallinnolle, päättäjille ja järjestöille demokratialähtöisen kanavan kuntalaisten, päättäjien ja hallinnon vuorovaikutukseen. Facebook-ryhmässä aiheet vaihtelivat palvelun käytettävyydestä ja teknisestä toteutuksesta sopimustekstien kehittämiseen ja käytettävyystestaukseen.

Internet-koordinoijan tyypillinen työtehtävä on esimerkiksi sanaston laatiminen internetiin. Koordinoija luo toiminnalle yhteistyövälineet [xxx Luku 3], kuten kirjoittamista varten wiki tai Google Docs ja nettiviestintää varten facebook-ryhmän ja Twitter-tilin. Hän etsii asiantuntijoita ja aktivoi muita osallistujia, on vuorovaikutuksessa osallistujien kanssa ja valvoo hankkeen etenemistä. Koordinoija vastailee kysymyksiin, opastaa työvälineiden käytössä, korjaa esimerkiksi wikin kuvauskieleen tehtyjä virheitä, palauttaa dokumentista tarvittaessa aiemmin version ja kertoo sosiaalisessa mediassa hankkeen etenemisestä.

Edelleen, koordinoija raportoi projektin ohjaus- tai johtoryhmälle, tekee projektisuunnitelman ja hoitaa muut porjektiin liittyvän hallinnon. Koordinaattori voi olla täysipäiväinen ensisijaisesti internetissä tai hoitaa koordinoijan tehtäviä muun roolinsa ohessa. Keskimääräisesti voidaan kuitenkin suositella muun nettiylläpidon tavoin vähintään puolipäiväistä internet-työskentelyä.

Internet-fasilitoija[muokkaa]

Internet-fasilitoijan ammatti muistuttaa pitkälti koordinoijan tehtäviä yhteistyövälineiden [xxx Luku XXX] valitsemisesta, projektinhallinnasta ja viestinnästä alkaen. Nettikoordinoijan tavoin nettifasilitoijalla on yleensä projekti, aikataulu ja tavoitteet. Keskeisin ero fasilitoinnin ja koordinoinnin välillä on toiminnan luonne.

Fasilitointi on johdettu latinankielen sanasta 'facil', joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnin tehtävä on helpottaa ja auttaa organisaatiota, yhteisöä tai verkostoa löytämään ratkaisuja, ajatuksia ja merkityksiä, joita se ei itse havaitse. Internet-koordinoija voi olla näkyvässäkin roolissa hankkeen aikana. Internet-fasilitoijan tehtävä on pysyä taustalla, aktivoida yhteisöä tai verkostoa ja johdattaa se ratkaisemaan itse asettamansa ongelma.

Internet-fasilitoijan tehtävänä on usein joukkoistaa avoimeen internetiin valmista tuotosta monitahoisempia tavoitteita, kuten internetin mahdolliset kehityssuunnat tulevaisuudessa, uusi Tekesin teknologiaohjelma tai Ylen strategia [xxx]. Tavoitteena on koota joukkoäly [XXX], joka tuottaisi mahdollisimman monipuolisia ja ristiriitaisiakin näkemyksiä aiheesta, jotta saataisiin mahdollisimman kattava käsitys eri mahdollisuuksista. Samalla internet-fasilitoija toisinaan sitouttaa osallistujia etukäteen varsinaiseen hankkeeseen, joka alkaa nettifasilitoinnin jälkeen.

Nettikoordinoijan ja -fasilitoijan tavoite ei kuitenkaan ole välttämättä yksiselitteinen tuotos, joka olisi 'valmis' projektin päättyessä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi avoimen verkoston rakentaminen tietyn aihepiirin ympärille. Verrattuna vaikkapa dokumenttiin, verkostosta ei sellaisenaan voi sanoa, milloin se on 'valmis'. Voidaan tehdä päätelmiä, onko verkostossa edustettuna aiheen keskeiset asiantuntijat ja organisaatiot tai onko verkosto itsessään verkottunut muihin verkostoihin? Mutta verkostoon saattaa aina liittyä jokin toiminnan kannalta oleellinen uusi ja keskeinen ihminen, organisaatio tai toinen verkosto.

Esimerkiksi Antti Poikola [XXX http://poikola.fi/] aloitti työnsä rakentamalla Mahdollista.fi-verkoston. Se oli aluksi Otavan opiston koordinoima ESR-rahoitettu [1] yhteenliittymä, jossa itsenäiset ja kansalaisvetoiset demokratiahankkeet kokoontuivat toisinaan 'leiripäiville' ja jakoivat kokemuksiaan. Toiminnan laajentuessa (kts. Verkosto ja ekosysteemi XXX) Mahdollista.fi:n jäsenet liittyivät aluksi globaaliin Open Knowledge Foundationiin (OKF) ja lopulta Suomeen perustettiin virallinen yhdistys ja OKF:n maayhdistys joulukuussa 2012 [CASE-linkki XXX]. Nettifasilitointia tarvittiin useita vuosia alkaen Mahdollista.fi-verkoston rakentamisesta yhdistyksen sääntöjen ja tavoitteiden yhteiseen tuottamiseen.

Anne XXX

Fasilitoijan roolista tarkemmin Wikipediassa [2] sekä jaksossa 5.XXX

TEHTÄVIÄ

1. Tarkastele valitsemaasi verkkoyhteisöä tai verkostoa. Miten ylläpitäjän rooli näkyy yhteisön tai verkoston arjessa?


2. Kehittele kilpailu valitsemaasi verkkoyhteisöön. Miten jäseniä voisi aktivoida? Miten kilpailu kannattaisi toteuttaa?


3. Listaa erilaisia ongelmia joita ylläpitäjä kohtaa verkkoyhteisössä tai verkostossa? Millaisia eri tapoja on yrittää ratkoa niitä?


4. Tutustu jonkin verkkoyhteisön tai verkoston sääntöihin sen omassa verkkopalvelussa tai facebookissa. Millaisia voivat olla lainvastaiset, hyvien tapojen sekä muiden osallistumista haittaavat viestit? Miten ylläpipitäjät kertovat itsestään?


5. Esimerkkeinä kaksi Suomen vanhimmista ja suurimmista verkkoyhteisöistä Vauva.fi:n keskustelualueen säännöt. XXX http://www.vauva.fi/artikkelit/keskustelualueen_saannot

http://murobbs.plaza.fi/palaute/972199-murobbs-n-saannot-vuosimallia- 2013-keskustelun-valvonta-paivitetty-16-6-2013-a.html


Tausta ja siemenversion tekijät[muokkaa]

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.



AVO2-webbilogot.jpg

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.



AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 5:Internet-koordinointi
Osio 5: Etusivu Verkoston dynamiikkaa Uusia nettiammatteja Joukkoistaminen ja joukkoäly Internet-fasilitoinnin perusteita Sosiokulttuurinen innostaminen Täydentäviä jaksoja


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus