Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Rihmasto

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 4: Organisoitumismuotoja internetissä
Osio 4: Etusivu Itseorganisoitumisen ideaali Väkijoukko Verkosto ja ekosysteemi Yhteisö ja kollektiivi Rihmasto Täydentäviä jaksoja


Rihmasto - RAAKATEKSTI VASTA[muokkaa]

Tapausesimerkki: Anonymous[muokkaa]

Kansalaistottelemattomuutta edustava Anonymous on ollut pari vuotta globaalissa julkisuudessa. Liikehdinnän luonnehdinta vaihtelee kyberterrorismista haktivismiin eli tietoverkkoavusteiseen aktivismiin (vrt esim. Meikle 2002; McCaughey & Ayers 2003; Garrido, & Halavais 2003; Lappalainen 2007). Anonymous on myös pitkälle viety esimerkki refleksiivisestä politiikasta tai pop up-vaikuttamisesta. Toiminta on äärimmäisen pistemäistä, sporadista ja voisi sanoa jopa paikoitellen sattumanvaraistakin, mutta kokonaisuudessaan jatkumo.

Time-lehti valitsi Anonymousin vuoden henkilöksi 2012 ja kutsuu sitä parviälyksi (hive brain) (Time 2012). Anonymousia voi pitää Veghin tarkoittamana täysin internet-perustaisena (itse)organisoitumismuotona, sillä toimintaa olisi erittäin työlästä toteuttaa materiaalisessa todellisuudessa samassa mittakaavassa tai vaikuttavuudessa. Myös toiminnan kohteet ja välineet ovat ensisijaisesti internetissä (vrt. Hintikka xxx). Lähimmät organisoitumistyypit ovat hieman vastaavankaltaisia, itsenäisiin soluihin perustuvia, kuten Al-Queda (esim. Krebs xxx).

Lähimpänä vertailukohtana voi pitää vuonna 2011 alkanutta globaalia Occupy-protestiliikehdintää (Rättilä tässä teoksessa). Sen toiminnassa korostuu julkisten, fyysisten tilojen rauhanomainen valtaus, mutta se käyttää internetiä tehokkaasti sekä autonomisten solujen että globaaliin mobilisoitumiseen. Anonymouksen ja Occupyn välillä on ollut myös yhteistyötä.

Anonymous -liikehdintä alkoi 2003 tietämillä 4chan-kuvalaudalta eli nettifoorumilta. Kotimaisittain ’laudalla’ (bulletin board) [alaviite] kuvat lähetetään nettifoorumille anonyymisti, ikään kuin yhteishenkilönä tai ei-kenenkään laittamana - täysin vastakkaisesti kuin sosiaalisen median yksilökeskeinen oman nimen avoimuus. Wachowski-veljesten elokuva V for Vendetta (2006) sai Anonymous-ajatusmaailman lentoon. Siinä alun perin 1980-luvun sarjakuvaan perustuva naamioitunut vapaustaistelija yllyttää kansalaisia vallankumoukseen oikeuksiensa puolesta esimerkiksi sensuuria vastaan.

Ajattelussa kuka tahansa voi vastustaa 'sortoa' apunaan Guy Fawkes -naamari. Se viittaa yhtäikaiseen ajatukseen ei-kenestäkään ja kollektiivisesti 'kaikista'. Liikehdintä nousikin laajempaan tietoisuuteen Anonymouksen vastustaessa skientologeja naamarit kasvoillaan 2008.

Poliittisen viestin näkökulmasta Anonymous noudattaa muita itseorganisoituvia liikehdintöjä (Näkki & al. mts. xxx). Viesti on helposti saatavilla elokuvan tai sarjakuvan muodossa ja sitä symbolisoi maski, joka on helposti tunnistettavissa ja saatavissa. Anonymouksen slogan osoittaa kontroversaaliutta: "We are Anonymous. We are Legion. We do not forgive. We do not forget. Expect us."

Anonymous muistuttaa Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin rihmasto –käsitettä (xxx) ja kuvaa erittäin hajaantunutta tai hajautettua yhteenliittymää ja kollektiivisen toiminnan muotoa. Tällaiset kansalaisliikehdinnät ovat ilman keskustaa, jäsenillä ei ole weberiläisessä mielessä keskinäisiä valtasuhteita, ainakaan selkeitä, eikä muitakaan Weberin organisatorisia tunnusmerkkejä. Osallistuminen on anonyymiä eivätkä osallistujat pääosin tunne toisiaan.

Anonymouksen varhaismuotoa edustaa amerikkalainen abortinvastustajien The Nueremberg Files-verkkopalvelu vuodelta 1998 (Meikle 2002). Se listasi yli 250 lääkärin yksityis- ja yhteystiedot, jotta satunnainen verkkovierailija voisi ryhtyä ’toimeen’.

Rihmaston organisoitumisesta[muokkaa]

Siinä määrin kuin Anonymouksen toimintaa organisoidaan, sitä suunnitellaan muun muassa IRC:issa ja em. kuvalaudoilla; vastustajille lähetetään videouhkauksia YouTubessa; joukkoja mobilisoidaan ja koordinoidaan löyhästi Twitterissa ja Facebookissa ja iskuja tehdään massivisilla DDoS- eli palvelinestohyökkäyksillä, joissa hidastetaan ja lamautetaan verkkopalvelujen toimintaa.

Tässä onkin yksi syy Anonymouksen suosioon: osallistumisen helppous ja näennäinen anonymiteetti ikään kuin osana väkijoukkoa. Iskuihin voi osallistua www-selaimella tai helppokäyttöisellä tietokoneohjelmalla. Hieman samoin kuin esimerkiksi Arabikevääseen pääsi osallistumaan jakamalla eteenpäin vallankumouksellisten viestejä Twitterissä tai tykkäämällä niistä Facebookissa.

Anonymouksen opponenttilista on kertynyt valtavaksi. Operaatiot ovat vaihdelleet muutamassa vuodessa iskuista luottokorttiyhtiöihin ja valtioiden verkkopalveluihin sekä avunannosta Arabikevään 2011 kansannousuissa ja sodanjulistuksesta meksikolaiselle huumekartellille, NATO:lle sekä Facebookille. Periaatteessa kuka tahansa voi määritellä Anonymoukselle kohteen mahdollisine perusteluineen, pistemäisesti ja kertaluonteisesti. Agendat voivat olla samanaikaisesti ristiriitaisia, rinnakkaisia ja limittyviä. Operaatioiden määrän myötä julkisuudessa unohtuu, että kaikki uhkailut eivät suinkaan onnistu tai niiden retoriikka voi olla ohutta. Esimerkiksi näyttävä operaatio Meksikon Los Zetas -huumekartellia vastaan loppui lyhyeen kartellin tehdessä vastauhkauksen.

Anonymous on kuitenkin säilyttänyt varsin hyvin ajatuksen jäsentensä nimettömyydestä, vaikka omalla nimellä esiintyviä liikehdinnän haastateltavia ilmaantuu toisinaan. Tämä on liikehdinnän vahvuus ja heikkous.

Anonymousilla ei siis ole weberiläisessä mielessä johtajia tai organisaatiota käskyvaltasuhteineen. Oikeastaan ei ole edes mitään mihin liittyä vaan tiedot lähiaikojen kohteista löytää muun muassa sosiaalisesta mediasta. Eräänlaisena ytimenä ja kollektiivina (tai yhteisönä) voi pitää osallistujia, jotka kokoontuvat 4chan- ja IRC-tyyppisillä keskustelukanavilla ja -foorumeilla. Liikehdinnän johtoon kuuluva nimimerkki Commander X kertoo haastattelussa, että Anonymouksessa on joitain ihmisiä anonyymisti johtajien roolissa, mutta kuka tahansa voi toimia liikehdinnän puhemiehenä (Montreal Gazette 2012).

Maaliskuussa 2012 pidätettiin kuusi Anonymousin johtohahmoa sekä heidät ilmiantanut jäsen. Pidätettyjä epäiltiin myös osallistumisesta Anonymouksen eräänlaisen sisäiseen kollektiiviin tai sisäpiiriin LulzSeciin, joka toimi aktiivisesti lyhyen aikaa 2011 ja osoitti merkittävää teknistä osaamista. Se teki tietomurtoja muun muassa viihdejätti Sonyyn, turvayhtiö Stratforiin ja Irlannin poliisiin (FBI 2012).

Anonymous käyttää pitkälti sosiaalisen median suosituimpia palveluita joukkojensa 'johtamiseen', kuten nimimerkki Commander X, kertoakseen uusista iskuista ja viestiäkseen joukkoviestimille. Twitter-tilejä on luotu runsaasti ja niiden tehoa haittaa Anonymouksen perusajatus: kukaan ei voi varmasti tietää edustaako joku tiheästi vaihtuvista käyttäjätunnuksista aitoa Anonymousta.

Tyyppiesimerkki Anonymouksen perustavanlaatuisesta ongelmasta on Suomessa syksyllä 2011 tehdyt internet-tietomurrot. Aluksi niiden tekijäksi ilmoittautui Suomen Anonymous, mutta Anonymous nopeasti kielsi olevansa murtojen takana. Jouluna 2012 turvayhtiö Stratforin tietomurron myötä Anonymous niin ikään kiisteli itsekseen tekikö se murron. Jotkut epäilivät Stratforin itsensä esiintyneen Anonymousina kiistassa. Stratfor-murrossa Anonymous osoitti taas omaperäisen ajatusmaailmansa maksamalla Stratforin asiakkaiden luottokorteilla suuria summia hyväntekeväisyyteen. Stratfor tekee muun muassa uhka-analyyseja sillä on Suomessakin useita korkean tason asiakkaita.

Yochai Benkler (xxx) argumentoi amerikkalaisessa Foreign Affairs -julkaisussa miksi Anonymous ei ole turvallisuusuhka Yhdysvalloille. Pohdinta julkaistiin sen jälkeen kun sotilasliitto NATO oli ensin julistanut Anonymouksen turvallisuusuhaksi ja Anonymous uhkaillut NATO:a. Benklerin mukaan liikehdintää ei voi luonnehtia yksiselitteisesti vaan mieltää sen säännöistä piittaamattomaksi provokaattoriksi joka toisaalta on internetin olemuksen mukainen: innovatiivinen, luova ja ilmaisukykyinen.

Lisää aiheesta[muokkaa]

Keskustelunaiheita ja tehtäviä[muokkaa]

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet[muokkaa]

Jakson muut lähteet[muokkaa]

Tausta ja siemenversion tekijät[muokkaa]

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.



AVO2-webbilogot.jpg

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.



AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 4: Organisoitumismuotoja internetissä
Osio 4: Etusivu Itseorganisoitumisen ideaali Väkijoukko Verkosto ja ekosysteemi Yhteisö ja kollektiivi Rihmasto Täydentäviä jaksoja


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä


Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus