Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Väkijoukko

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 4: Organisoitumismuotoja internetissä
Osio 4: Etusivu Itseorganisoitumisen ideaali Väkijoukko Verkosto ja ekosysteemi Yhteisö ja kollektiivi Rihmasto Täydentäviä jaksoja


4.2 Väkijoukko[muokkaa]

Gustave Le Bon teki 18XXX ensimmäisen kattavan pohdinnan väkijoukon (crowd) olemuksesta. Joukolla ja väkijoukolla viitataan yleensä suureen ihmisjoukkoon, jossa osallistujat ovat toisilleen anonyymeja eivätkä välttämättä tunne toisiaan tai toistensa motiiveja entuudestaan. Väkijoukko voi kokoontua ennelta sovittuun aikaan ja paikkaan - tai internetiin - tai impulsiivisesti esimerkiksi kaupungin torille jonkin tilanteen innoittamana. Olosuhteista riippuen väkijoukko voi ryhtyä arvaamattomaan toimintaan tai myös rauhoittua ja hajaantua esimerkiksi saadessaan vastauksen sitä vaivanneeseen asiaan ja kokoontumisen syyhyn tai jos kokoontumisen käynnistäneessä prosessissa ei selkeästi tapahdu enää uutta. Esimerkiksi mielenosoitus on jo väkijoukon organisoitu muoto.

Kollektiivinen toiminta[muokkaa]

Väkijoukkoa voidaan pitää ihmisen luontaisena ja järjestäytymisen ydin- tai alkumuotona, jos tilanteessa ei ole kehittyneempiä organisoitumis-, koordinointi- ja johtamistapoja tai niitä toteuttavia ihmisiä. Parhaimmillaan väkijoukko esimerkiksi tekee niin sanotusti itseorganisoituvasti aaltoja urheilustadioneilla, löytää nopeasti yhtenäisen taputusrytmin esityksen päätteeksi tai puhkeaa kollektiiviseen suosionosoitukseen sellaisen aikana.

Esimerkiksi yksi sosiologian perustajista, Max Weber ei kuitenkaan pidä tällaista laajan ihmisjoukon kollektiivista käyttäytymistä sosiaalisena toimintana vaan vertaa sitä parvi- ja laumakäyttäytymiseen (XXX). Hänen organisaatioteoriansa kannalta pelkkä väkijoukko ei vielä täytä organisaation kriteerejä. Toisaalta esimerkiksi viime aikojen mellakoinnista, kuten Arabikevät, on osoitettu että väkijoukkojen toiminta on voinut olla hyvinkin organisoitua agitaattoreineen ja koordinaattoreineen.

Organisoitumisen alkumuoto[muokkaa]

Internet-fasilitoinnin näkökulmasta väkijoukkoa voi ajatella monimutkaisempien organisoitumismuotojen alkutilana. Monet yhteiskunnalliset liikkeet ovat syntyneet tällaisista 'torikokouksista', internetin tapauksessa esimerkiksi keskustelufoorumeilla ja facebook-ryhmien myötä. Aktiivinen ja innokas väkijoukko voi nopeasti toimittuna kääntyä verkoston tai yhteisön aihioksi. Ohjauksen ja internet-fasilitoinnin avulla väkijoukosta voi myös tietyissä olosuhteissa syntyä joukkoäly, joka tuottaa parempia ratkaisuja kuin yksittäinen asiantuntija (Surowiecki XXX).

Tunnuspiirteitä[muokkaa]

Väkijoukolla on seuraavia tunnuspiirteitä:

  • Näennäinen anonymiteetti
  • Tilapäisyys
  • Kontrolloimattomuus
  • Hetkelliset johtajat tai agitaattorit
  • Impulsiivisuus ja nopea reagointi
  • Ihmiset ruokkivat toistensa käytöstä

Nettiväki raivostuu[muokkaa]

Suomessa internetin väkijoukot on nähty toisinaan negatiivisesti nettiväkenä, joka tekee milloin mitäkin pimeyden töitä (lähteitä XXX, kuten Tuulikki Ukkola). Nettiväki kirjoittaa puolianonyymisti vihapuheita, raivostuu ja järkyttyy milloin mistäkin. Internet-väkijoukko voi todella käyttäytyä fyysisen maailman mellakoiden tavoin. Yksi tunnettu esimerkki on Tapo Häyhtiön ja Jarmo Rinteen (XXX) kuvaama nk. Lordi-mellakka, jossa mahdollisesti yli 100 000 ihmistä raivostui internetissä Seiska-juorulehdelle sen paljastettua Lordi-yhtyeen keulahahmon kasvot maskin takaa. Nettiajan vaikuttamiselle kuvaavaa on, että reaalimaailman mielenosoitukseen Seiskan toimituksen edessä osallistui vain muutama ihminen.

Samalla nettijoukko on kuitenkin internet-ajan liikehdinnän keskeinen käyttövoima. Työnjako on selkeä: seuraavaksi kuvattavat yhteenliittymät suunnittelevat, organisoivat ja mobilisoivat yhteiskunnallisia kampanjoita, reflektiivista politiikkaa tai pop up-vaikuttamista ja netin väkijoukkojen tehtävänä on toteuttaa se, kuten vaikkapa kansalaisaloitteen allekirjoittaminen tai kirkosta eroaminen helposti netitse (Eroa kirkosta –liike erityisesti syksyllä 2010; Näkki & al. XXX).

JOUKKOISTAMISEEN Suomessa esimerkiksi Espoon ja Vantaan vihreät kokeilivat joukkoistamista ja laittoivat vuoden 2008 kunnallisvaaliohjelmansa internetiin kaikkien halukkaiden vapaasti muokattavaksi wikitekniikalla, suomalaisen Wikipuolue-liikehdinnän inspiroimana. Espoon vihreiden kunnallisvaaliohjelma oli auki 3.2.2008 saakka, minkä jälkeen työstöä jatkoi vaaliohjelmatyöryhmä. Tekstin tuottamiseen osallistui avoimen vaiheen aikana noin 50 henkilöä. Vastaavasti SDP kokeili 2012 ohjelmatyönsä laajentamista internetissä rajatusti piiriedustajilleen. Ohjelmatyön osasiin sai lähettää muutosehdotuksia, mutta edellytys edustajanumerosta ja piiristä ei ulottanut mahdollisuutta varsinaisille internetin väkijoukoille.

Joukon käsite on keskeinen monissa internetin osallistamismuodoissa, kuten joukkoistaminen ja joukkoäly. XXX LINKIT.

Väkijoukon dynamiikasta[muokkaa]

Amerikkalaissosiologi Stanley Milgram tutki väkijoukkoja 1960-luvulla XXX

Toinen sosiologi vv:sta, rikottu ikkuna

ON JO, EDIT Puhuttaessa väkijoukoista internetissä, on usein käytetty ilmaisua nettiväki. Tällä halutaan viitata ihmisten kollektiiviseen ja yhtaikaiseen raivostumiseen, negatiiviseen reagointiin tai käyttäytymiseen, vihapuheisiin yms. anonymiteetin suojista. Joukon siis katsotaan suojelevan yksilöä ja että ihmiset voivat käyttäytyä huonosti muita kohtaan väkijoukon suojista. Käytännössä anonymiteetti riippuu palvelusta ja esimerkiksi facebookissa pitää periaatteessa esiintyä omalla nimellään, mutta tunnistettavuus ei sellaisenaan hillitse ihmisten käytöstä.

Toisaalta oikein koordinoituna väkijoukko voi olla suureksi avuksi. Internet-osallistamisessa tulee usein vastaan tilanteita, jolloin reagoidaan nopeasti eikä ole mahdollisuutta lähteä rakentamaan verkostoa [LINKKI] tai vastaavaa. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit ja yhteiskunnalliset liikkeet, joille halutaan joko paikallista tai globaalia tietoisuutta nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Ihmiset esimerkiksi jakavat www-linkkejä mielellään ja heitä voi kannustaa siihen. Väkijoukko myös itseorganisoituvasti [LINKKI] seuloo verkkopalvelusta mielestään kiinnostavimmat uutiset ja muut aineistot.

Verkkovoima

Väkijoukon koordinoinnista[muokkaa]

Joukon organisoimisen tekee työlääksi, ettei ihmisillä ole välttämättä muuta yhteistä intressiä kuin aihe jonka vuoksi he ovat tulleet paikalle. Esimerkiksi verkostoissa [LINKKI] ihmisillä on usein laajempaa kiinnostusta ja osaamista aiheeseen, usein työnkin puolesta, sekä tietty paikka tai verkko-osoite jonka puitteissa kokoonnutaan. Väkijoukolla ei ole myöskään usein yhtenäistä viestintäkanavaa, joilla voisi tavoittaa kaikki osallistujat samaan aikaan. Monasti joukon toimintaan perustetaan tai otetaan käyttöön jokin viestintäkanava, mutta erityisesti internetissä keskustelu lähtee samanaikaisesti ja helposti vellomaan niin foorumeille, pikaviestimiin kuin verkostopalveluihin, mitä palveluita kukin osallistuja sattuu käyttämään.


Keskustelua[muokkaa]

1. Googlaa sana 'nettiväki'. Millaisissa yhteyksissä termiä on käytetty? 2. Millaisia ominaisuuksia väkijoukolla on internetissä? Täydennä jakson alussa olevaa listaa.

Essee-aiheita[muokkaa]

Lue yksi teos Kirjallisuudesta.

Kirjallisuutta[muokkaa]

Le Bon, Gustave: XXX Häyhtiö, Tapio & Rinne, Jarmo (XXX). Klik-klik-politiikka! Kuka tahansa voi vaikuttaa netissä. http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Puheenvuoroja/1247667097771. Viitattu 15.4.2013.


Lähteet[muokkaa]


Tausta ja siemenversion tekijät[muokkaa]

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.



AVO2-webbilogot.jpg

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.



AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 4: Organisoitumismuotoja internetissä
Osio 4: Etusivu Itseorganisoitumisen ideaali Väkijoukko Verkosto ja ekosysteemi Yhteisö ja kollektiivi Rihmasto Täydentäviä jaksoja


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus