Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Verkosto ja ekosysteemi

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 4: Organisoitumismuotoja internetissä
Osio 4: Etusivu Itseorganisoitumisen ideaali Väkijoukko Verkosto ja ekosysteemi Yhteisö ja kollektiivi Rihmasto Täydentäviä jaksoja



4.3 Verkosto[muokkaa]

Suoritustavat Itseopiskelu, Ryhmätyö
Esimerkit Mahdollista.fi, Sometu, Open Knowledge Foundation Finland


Jan-Erik Johanson, Mikko Mattila ja Petri Uusikylä (1994) esittävät kolme erilaista tapaa käyttää verkoston käsitettä tutkimuksessa. Yhteistä näille käsitteen käyttötavoille on, että


  • a) jollain kriteerillä erotettava
  • b) kokonaisuus, jossa
  • c) kriteeri muodostaa verkoston jäsenten tai osasten välille
  • d) keskinäisiä yhteyksiä, linkkejä ja kytkentöjä kuten


jokin teema (eOppiminen, vähähiilisyys), ammatti tai asuinpaikka.

Kuva Kari-verkostoista FB:ssa xxx

Sosiaalisessa verkostossa jäsenet (tai tutkimuksissa 'noodit') ovat yleensä yleensä ihmisiä, joiden välillä on vuorovaikutusta ja heitä yhdistää jokin asia tai intressi. Myös esimerkiksi yksittäiset organisaatiot, yhteenliittymät (kuten Lapin liitto tai ay-liike) ja ruohonjuuritason vapaamuotoiset liikehdinnät muodostavat verkostoja, joissa ihmiset sitten edustavat näitä organisoitumisen muotoja. Tällöin puhutaan toimijaverkostosta. Verkoston ja yhteisön erot ovat nykyään hankalammin määriteltävissä kuin aiemmin. Esimerkiksi Facebookissa voidaan organisoitua sekä yhteisöllisesti että verkostomaisesti. Yhteisön ja verkoston keskeisenä erona voidaan pitää, että edellinen vaatii enemmän sitoutumista kuin jälkimmäinen ja kynnys yhteisön jäseneksi pääsyssä voi olla korkeampi.

1990-luvulla verkko- tai virtuaaliyhteisöt keskustelufoorumeineen olivat suosittu tapa organisoitua internetissä (esim. Farmer & Morningstar 1990; Dibbell 1993; Rheingold 1993). Suomessa oli tuolloin muun muassa Duuni.net-ammattilaisyhteisö ja nykypäivänäkin esimerkiksi Muropaketti sekä Vauva-lehden foorumi ovat edelleen erittäin suosittuja. Virtuaaliyhteisöt olivat hyvinkin pitkäikäisiä ja esimerkiksi Howard Rheingold kertoo vaikuttavia esimerkkejä The Well-verkkoyhteisön toiminnasta. Toisaalta verkkoyhteisöt edellyttävät jatkuvaa ja kiinteätä vuorovaikutusta tuntuakseen yhteisöltä. Erityisesti 2000-luvun alun ja sosiaalisen median myötä ihmisten ajankäyttö on alkanut painottua virtuaaliyhteisöistä verkostoihin, joihin liittyminen ja joiden vuorovaikutus on vaivattomampaa kuin yhteisöjen (Hintikka xxx).

Verkoston kolme päätyyppiä[muokkaa]

Paul Baran (1964) on esittänyt kolme verkoston päätyyppiä joita voi pitää erilaisten (sosiaalisten) verkostojen geneerisinä ja hieman yksinkertaistettuina ideaalityyppeinä: keskitetty (centralized), jaettu (decentralized) ja hajautunut (distributed). Periaatteessa kaikki kolme tyyppiä sopivat yhteiskunnallisen toiminnan järjestämiseksi formaalissa organisaatiossa, organisaation laajennuksena esimerkiksi kansalaisiin vaikkapa joukkoistamisessa ja myös ei-formaalien ja ruohonjuuritason yhteenliittymien muodoiksi. Verkosto voi olla myös tyypistään riippumatta kaikille avoin, rajattu tai suljettu.

Verkostotyyppejä voi hahmottaa esimerkiksi tähänastisten suomalaisten kansalaisaloitteiden kautta.

Turkistarhatonta Suomea edusti joukko valtakunnallisia keskusjärjestöjä (vasen graafi). Ne muodostivat kukin oman verkostonsa, joka yhdistyi eräänlaiseksi metaverkostoksi. Nimienkeruuta hoidettiin paitsi netissä, niin myös tehokkaasti paikallisjärjestöissä perinteisesti paperille kerättynä.

Järkeä tekijänoikeuslakiin perustui pitkälti joukkoon mielipidevaikuttajia, jotka tehostivat viestintää kertomalla kansalaisaloitteesta sosiaalisessa mediassa (keskimmäinen graafi).

Perustulo-aloitteen taustalla oli BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry. eli verkosto jo itsessään. Siinä oli taustalla myös erityinen nettitiimi, joka pohtii nettinäkyvyyttä, järjestää seminaareja internetissä yms. (oikea graafi).

Keskitetty[muokkaa]

Vasemmanpuoleinen keskitetty verkostomalli on suosittu muoto yhteiskunnan formaaleille organisaatioille niiden osallistujajoukon laajentamiseksi sekä myös esimerkiksi valtioiden johtamiselle. Myös organisaatioiden on väliset verkostot ovat usein tätä muotoa. Verkostoa johtaa tai koordinoi voimakas noodi (solmu) ja usein tämä on esimerkiksi toiminnan rahoittaja, eri mekanismein valittu johtaja tai johto, regulaattori kuten viranomainen, konsortion johtoryhmä etc.. Koosta riippuen verkosto voi sisältää monia hierarkkisiakin ali- tai välitasoja sekä aliverkostoja kahteen muuhun verkostotyyppiin perustuen. Kokonaisverkostolla voi olla yksi voimakas keskusnoodi ja sen alla organisoituna jaettu malli mielipidejohtajineen tai aliverkostoineen.

Jaettu[muokkaa]

Keskimmäinen jaettu malli kuvaa parhaiten vapaamuotoisempia sosiaalisia verkostoja, joissa on erilaisia mielipidejohtajia, suunnannäyttäjiä (trendsetters) ja muita rooleja, jotka enemmän tai vähemmän vaikuttavat kollektiiviseen toimintaan ja käyttäytymiseen, kuten mielipiteiden muodostuksiin ja muotiin (vrt. Gladwell mt.). Esimerkistä käy nopeasti leimahtanut ja laimentunut Porkkanamafia-kuluttajaliike. Se oli 'itseorganisoituva', toimintaidea ja agenda jaettiin yhdellä videolla internetissä. Suomessa toiminta järjestäytyi nopeasti autonomisiin aktiiveihin ilman koordinointia tai johtamista ja paikallistempauksia järjestäviin 'soluihin' ja ryhmiin, sillä nettivideo kertoi kaiken tarvittavan toimintamallista sen motivointiin.

Hajautunut[muokkaa]

Hajautunut malli on tyypillinen vapaamuotoisille ja ruohonjuuritason toiminnalle. Osallistujat näyttäytyvät keskenään tasa-arvoisina ja toimintaa leimaa kollektiivinen päätöksenteko ilman 'johtajia' tai vastuita. Esimerkiksi Mahdollista.fi-verkosto on Otavan opiston koordinoima yhteenliittymä, jossa itsenäiset ja kansalaisvetoiset demokratiahankkeet kokoontuvat toisinaan 'leiripäiville' ja jakavat kokemuksiaan. Mahdollista.fi:sta voi kehittyä ajan myötä jaettu verkosto ja ehkä institutionalisoituessaan myös keskitetty verkosto Robert Michelsin oligarkian rautaisen lain hengessä (xxx).

Tunnuspiirteitä[muokkaa]

Sosiaalisella verkostolla on seuraavia tunnuspiirteitä:

  • Avoin, rajoitettu (kuten jäsenyys) tai salattu
  • perustuu vapaaehtoisuuteen tai XXX
  • Aktivoituvat aalloittain uuden ja kiinnostavan myötä
  • XXXHetkelliset johtajat tai agitaattorit
  • XXXImpulsiivisuus ja nopea reagointi
  • XXXIhmiset ruokkivat toistensa käytöstä

Verkosto organisoitumismuotona[muokkaa]

Verkostolla on runsaasti etuja verrattuna muihin organisoitumismuotoihin. Avoimiin verkostoihin on vaivatonta liittyä ja poistua, ne perustuvat vapaaehtoisuuteen eikä osallistujilta välttämättä edellytetä mitään, mikä lisää malliin osallistumista ainakin pienessä mittakaavassa. Verkostot ovat kevyen organisoitumisensa vuoksi yleensä toiminnaltaan nopeita, joustavia ja aktivoituvat usein aalloittain agendan, yhteisen toiminnan ja tavoitteen kautta. Isokin verkosto voi olla pitkään latentissa tilassa ja herätä esimerkiksi uuden projektin myötä.

Suoritustavat Itseopiskelu, Ryhmätyö
Esimerkit Mahdollista.fi, Sometu, Open Knowledge Foundation Finland

Samalla vähäinen ei-hierarkkisuus sekä vastuiden ja toimenkuvien puute johtaa helposti pistemäiseen toimintaan ja hieman ristiriitaisesti jonkun on organisoitava verkoston itseorganisoitumista (Kelly xxx; Näkki & al. 2011). Keskitetyssä mallissa tätä tekee verkoston johto. Esimerkiksi Otavan opiston ylläpitämä yli 4 400 hengen Sometu-verkosto paikantuu yhteisön ja jaetun verkostomallin välimaastoon. Sen jäsenet toimivat periaatteessa itseorganisoituvasti ilman mitään toimielimiä tai päätöksentekoa, mutta palkattu työntekijä on useita vuosia nettifasilitoinut Sometua eli koordinoinut ja aktivoinut toimintaa kuten myös hajautuneempaa Mahdollista.fi-verkostoa.

Sosiaalisen median verkosto[muokkaa]

Internet tarjoaa lähes loputtomasti [xxxLuku 3|työkaluja] verkoston organisointiin. Käytännössä yhä useampi verkosto järjestää ainakin osan toiminnastaan sosiaalisessa mediassa. Facebookin kaltaiset sosiaaliset verkottumispalvelut korostavat yksilön merkitystä xxx

Sosiaalisen median verkosto voidaan kuvata seuraavasti. Se on ”yksi- ja kaksisuuntaisten avointen yhteyksien muodostama kokonaisuus, joka rakentuu uniikisti yksilöiden tai aihepiirin perusteella internetissä. Samalla se on myös jäsentensä keskinäisistä aliverkostoista syntyvä sosiaalinen ja toiminnallinen yhteenliittymä.” (Hintikka 2011).

Keskeistä on havaita, että sosiaalisen median verkosto ei rakennu vain ystävien tai edes tuttavien ja suoran vuorovaikutuksen varaan vaan neljään kehään: a) omiin ydinkontakteihin, b) kyseisen palvelun käyttötapaan ja niihin liittyviin kontakteihin, c) kontakteihin, jotka ovat hyödyllisiä ao. palvelun käytössä ja d) seuraajiin (follower).

Ekosysteemi[muokkaa]

Ekosysteemi on verkostojen erikoistapaus tai sen vakiintunut muoto, jossa on usein laaja kirjo erityyppisiä ja erikokoisia toimijoita kansalaisista ministeriöihin ja liike-elämästä järjestöihin. Ekosysteemillä viitataan luonnon ekosysteemien tavoin laajoihin yhteenliittymiin jossa on keskenään vuorovaikutuksessa erityyppisiä toimijoita mutta ilman vastavuoroisuutta. Ekosysteemi-ajattelua on käytetty muun muassa nykyisistä mobiilimaailman ansaintamalleista, mutta se antaa ekosysteemi-käsitteestä suppean kuvan. Esimerkiksi Suomen poliittista toimintaa kokonaisuudessaan voi ajatella ekosysteeminä. Ekosysteemissä on jokin yhteinen nimittäjä, kuten esimerkkitapauksessa, julkishallinnon avaama data eli avoin data.

Suomeen on kehittynyt esimerkiksi julkishallinnon avoimen datan ekosysteemi 2009 alkaen (Hintikka 2012b). Siinä on mukana muun muassa valtion- ja paikallishallintoa, erikokoisia yrityksiä, yliopistoja ja eritasoisia oppilaitoksia, yksittäisiä kansalaisia sekä yhdistyksiä ja ei-formaaleja kansalaisverkostoja. Toiminta koostuu yhtä hyvin valtioneuvoston periaatepäätöksestä, Maanmittauslaitoksen datan avaamisen puolustamisesta kuin yksittäisten ohjelmoijien leiripäivistä kuin sponsoroiduista Apps4Finland-kilpailuista, joilla haetaan uusia demokratiasovelluksia. Suomen avoimen datan ekosysteemi edustaa tätä kirjoitettaessa Baranin jaettua mallia eli sillä ei ole esimerkiksi ministeriötä tai formaalia ohjausyksikköä koordinoijanaan.

Suomen avoimen datan ekosysteemi[muokkaa]

Suomen avoimen datan ekosysteemi toimii muun ohella facebook-ryhmän Finnish Open Data Ecosystem välityksellä.

Toimijoita

  • lista

Apps Historia kts. erillinen dokkari


[1]


Keskustelua[muokkaa]

1. Tarkastele työpaikkaasi tai harrastuksiasi. Millaisia verkostoja niistä on löydettävissä? 2. Valitse yksi tässä artikkelissa esitetty esimerkkiverkosto. Miten tämä verkosto toteuttaa päätöksentekonsa?

Essee-aiheita[muokkaa]

Lue yksi teos tai kouluttajan suosittelema luku Kirjallisuudesta.

Kirjallisuutta[muokkaa]

Barabási, Albert-László: Linkit: Verkostojen uusi teoria. (Linked: The new science of networks, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2002. Jan-Erik Johanson, Mikko Mattila ja Petri Uusikylä (1994): XXX Baran, Paul (XXX).

Lähteet[muokkaa]

  1. Barabási, Albert-László: Linkit: Verkostojen uusi teoria. (Linked: The new science of networks, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2002. ISBN 952-5202-66-6.


Tausta ja siemenversion tekijät[muokkaa]

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.



AVO2-webbilogot.jpg

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.



AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 4
Osio 4: Etusivu Itseorganisoitumisen ideaali Joukko Verkosto ja ekosysteemi Yhteisö ja kollektiivi Rihmasto


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


Luokka:Avoimet verkostot -opintokokonaisuus