Mystisten siilien kolo

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

<Takaisin kurssin pääsivulle

Pahoillani tunkeilusta, mutta tein vielä ohjesivun ryhmätöille (mitä ei välttämättä pääsivulta huomaa): https://fi.wikiversity.org/wiki/Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot/Syksyn_2015_kurssi/T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4:_Iteratiivinen_projektity%C3%B6skentely Tere (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 09.16 (UTC)


Ryhmään kuuluvat[muokkaa]

VilleTL (Ville Leskinen), BP (Boysenberry Pie), pacwoman (Satu Malminiemi), Akadora (Meri Rajamäki)


Kurssin toteutustapa[muokkaa]

A+B [moduulivaihtoehto]


Tiivistelmät keskusteluista: A-osio[muokkaa]

Sugata Mitra[muokkaa]

Nykyisen koulujärjestelmän juuret ovat videon mukaan brittiläisen imperiumin koulutussysteemistä. Kolonisaation aikana brittien oli pystyttävä standardisoimaan koulutus, jotta hallitusjärjestelmä pysyisi samanlaisena kaikissa osissa maailmaa, joihin brittiläisen imperiumin valta ulottui. Systeemi on vuosisatoja vanha ja sugata Mitran mukaan vanhentunut nykyisiin, muuttuvan maailman olosuhteisiin.

Mitran kokeilussa annettiin tietokoneita köyhien maiden lasten käyttöön opetustarkoituksessa. Lapsille annettiin itsenäinen vapaus käyttää koneita oppimiseen ja kokeella saavutettiin erittäin positiivisia tuloksia. Tämä on Mitran mukaan evidenssiä siitä, että oppimisen luonteenmuutokseen on tarvetta: enää oppimista ei tulisi motivoida ulkoapäin, vaan sisäsyntyinen motivaatio johtaisi parempiin tuloksiin. Kannustus ja oppimisen palkitsevuuden tunne toimivat paremmin kuin rangaistuksien tai etujen menettämisen uhka. Tästä olimme ryhmämme kesken samaa mieltä, mutta toki pitää myös paikkansa, ettei motivaatiota voi pakottaa. Lisäksi omaehtoinen oppiminen vaatii aloitekykyä ja taitoa työskennellä ryhmässä. Tasoerot ja erot yksilökohtaisessa motivaatiossa voivat tuoda ongelmia ryhmätyöskentelytilanteissa.

Toisaalta ihailimme Mitran Hole in the Wall-kokeen tuloksia – toisaalta taas olimme hieman skeptisiä siitä, miten hyvin kokeen tulokset olisivat toistuneet erilaisissa olosuhteissa. Tietokoneessa oli köyhille slummien lapsille aivan toisenlaista hohtoa ja uutuudenviehätystä, kuin niihin tottuneille rikkaampien maiden lapsille – tämä varmasti motivoi kyseisiä lapsia enemmän ja vaikutti näiden oppimistuloksiin. Spekuloimme myös, että lapset saattoivat arvella tietokoneen käytössä olevan avaimet parempaan tulevaisuuteen. Toimisiko koe yhtä hyvin länsimaissa?

Keskustelimme myös numeroarvostelun mielekkyydestä. Toisaalta asteikko pakottaa ulkoiseen motivaatioon, mutta mielekästä vaihtoehtoakaan sille ei oikein löydä, kun oppimistulokset on kuitenkin jollain tavalla standardisoitava. Samalla keskustelimme siitä, ovatko koulu ja vapaa-aika kenties nykyaikana liian erillään toisistaan. Opetetaanko koulussa nykyään niin tarpeellisia informaatiotaitoja, vai opitaanko ne pääasiassa vapaa-ajalla? Toisaalta onko opettajien mielekästä opettaa lapsille asioita, joissa lapset itse voivat helposti olla opettajiaan taitavampia? Mielenkiintoinen on myös kysymys siitä, mikä on tiedon merkitys tulevaisuudessa: onko asioita pakko tietää, vai riittääkö informaatiolukutaito, lähdekriittisyys ja taito etsiä tarvitsemansa tieto? Ehkä tieto tulevaisuudessa onkin enemmän taitoja kuin tietoja sinänsä, mutta varmasti varsinaista tietoa tullaan vastaisuudessakin tarvitsemaan.

Keskustelu A-osion videoista

-Akadora


Noah[muokkaa]

Noah-lyhytelokuvassa päähenkilö keskustelee chattailemalla, päivittää Facebookia, juttelee tyttöystävälleen Skypessä sekä kuuntelee musiikkia. Toimintoja tehdään useita yhtäaikaisesti ja niiden välillä vaihdellaan nopeaan tahtiin. Tämä herättikin ryhmässämme keskustelua tietokoneella toimimisen multitasking-painotteisuudesta sekä kommunikaation monikanavaisuudesta ja viestinnän luonteen muuttumisesta. Toisaalta multitasking voitiin nähdä positiivisenakin asiana, mutta paljon kommentoitiin myös sitä, miten tällainen toiminta johtaa helposti keskittymiskyvyn ja produktiivisuuden huonontumiseen, kun niin monet eri ärsykkeet vaativat huomiota yhtä aikaa nimenomaan sähköisiä viestimiä käytettäessä. Ja nykyaikana sähköisiä viestimiä on melkeinpä pakko käyttää, mikäli haluaa toimia yhteiskunnassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Viestinnän osalta käytiin keskustelua erityisesti Facebookista, johon lyhytelokuvakin keskittyi. Puhuttiin Facebookin ongelmista, kuten yksityisyyden suojan puutteellisuudesta, jatkuvien päivityksien ja informaatiotulvan aiheuttamasta hektisyyden tunteesta, sekä tykkäyksien ja kommentoimisten ympärillä pyörivästä nettikulttuurista, jota Noah-elokuvassa esiintynyt videochatin tyttökin kritisoi. Lisäksi tuotiin esille muun muassa tutkimuksia, joiden mukaan Facebookin käyttö lisää muun muassa ostoksiin kohdistuvaa impulsiivisuutta, mikä voi olla kytköksissä palvelujen käyttäjäkohdennettuihin mainoksiin. Toisaalta Facebookissa on positiivistakin, eihän muuten niin moni käyttäisikään kyseistä palvelua. Se helpottaa paljon yhteydenpitoa ja tuttujen ihmisten kuulumisien seuraamista, myös niiden, joiden elämästä ei muuten olisi juuri lainkaan perillä. Facebookissa yhteydenottoon on myös matalampi kynnys kuin vaikkapa puhelimella lähestymiseen.

Facebookin suosion lisääntyminen on väistämättä johtanut siihen, että anonymiteetin arvostus verkossa on laskenut. Ihmiset eivät ehkä enää kiinnitä yhtä paljoa huomiota siihen, mitä verkossa julkaisevat, kuin aikaisemmin – vaikka se olisi tarpeellista, kun otetaan huomioon, miten helposti materiaali voi verkossa lähteä leviämään ja miten vaikea sitä on saada myöhemmin poistettua. Toisaalta anonymiteetin puutteessa oli ryhmämme mielestä myös puolensa: omalla nimellään esiintyminen myös netissä voi lisätä uskottavuutta ja helpottaa keskusteluja pysymään asiallisena (vaikka vastaesimerkkejäkin tietysti löytyy runsaasti). Kaiken kaikkiaan nykyaikana on tärkeä miettiä, miten itsensä tuo esille niin sosiaalisessa mediassa kuin internetissä ylipäätäänkin.

Keskustelu A-osion videoista

-Akadora


Tiivistelmät keskusteluista: B-osio[muokkaa]

Moduuli 1[muokkaa]

Videossa oli kaksi selkeää teemaa. Ensimmäinen koski lasten toimijuutta informaatioyhteiskunnassa ja -ympäristöissä. Toisessa teemassa keskityttiin määrittelemään digitaalisen lukutaidon sisältöä ja vaatimuksia.

Videossa viitattiin tutkimukseen, jossa tytöt näyttäytyivät monipuolisimpina toimijoina informaatioympäristöissä. Tällä esitettiin olevan vastaavuutta myös aikuisten kohdalla, jossa miesten esitettiin olevan syrjäytyneitä kulttuurisista harrastuksista, ja tämä vaikuttaisi sosiaaliseen pääomaan ja terveyteen. Arvelimme, että taustalla voisivat olla enemmänkin yhteiskunnassamme valloillaan olevien stereotypioiden vaikutukset: miehet nähdään suorittajina ja kilpailuhenkisinä eli tavallaan ajatellaan, että jos mies tekee jotain, niin miehen on oltava siinä hyvä ja tehtävä tosissaan. Tämä taas johtaa siihen, että miehet eivät uskalla astua ulos oletetusta roolistaan ja ympäristön asettamien paineiden vuoksi keskittyvät enimmäkseen johonkin tiettyyn asiaan voidakseen olla siinä hyviä ja vakavasti otettavia. Naisille vastaavanlaisia oletuksia ei ole, joten nainen voi rauhassa harrastella kaikenlaista keskittymättä kovin paljoa mihinkään. Videolla mainittiin, että media yksipuolistaa lasten maailman – varsinaisen sukupuolen sijaan sukupuoliroolit ovat ilmiössä taustalla. Kun pojat ja tytöt näytetään stereotyyppisen rooliluokittelun kautta ja he tottuvat siihen pienestä asti, voi asioiden kyseenalaistaminen olla vaikeaa sitten jos/kun sen aika tulee.

Nykyinen yhteiskunta vaatii paljon erilaisia tietoteknistä osaamista ja mediataitoja. Lapset oppivat näitä taitoja muualla (informaali oppiminen) kuin koulussa (formaali oppiminen), eivätkä he välttämättä edes odota että niitä opetettaisiin koulussa, koska he kokevat osaavansa asiat. Margaret Mead käytti tästä ilmiöstä käsitettä prefiguratiivinen kulttuuri, jossa nuoremmat opettavat vanhempiaan, eikä toisinpäin. Näin sukupolvisuhteet ovat kääntyneet päälaelleen ja uudet sukupolvet ovat edelläkävijöitä omaksumaan uuden kulttuurin ja sen vaatimat taidot. Teknologian muuttuessa nopeasti ja uusien viestintätapojen vallatessa alaa nuorempi sukupolvi on usein vanhempaa osaavampi ja tottuneempi kyseisten viestimien käytössä. Vanhempien, opettajien ja muiden kasvattajien voi tällöin olla hankala pysyä perässä kehityksen mukana.

Toisaalta on erotettava tekniset taidot sosiaalisista taidoista; pelkkä tekninen osaaminen ei tarkoita, että lapsi hallitsisi esimerkiksi Internetissä toimimisen riskit. Tässä olisikin kouluille tarjolla tärkeä rooli. Esimerkiksi älypuhelimien rooli on korostunut lapsilla. Ne ovat vähentäneet tietokoneiden käyttöä ja televisioiden katselua, koska monet toiminnot ovat mahdollisia älypuhelimien kautta. Puhelimet toimivat sosiaalisen verkostoitumisen kanavana ja sosiaalisen kanssakäymisen muotona, mutta toisaalta myös samat digimaailman ongelmat ja haasteet ovat älypuhelinkäytössä läsnä.

Videolla mainittu tutkimus lasten mediakäyttäytymisestä nosti jälleen esiin kysymyksen siitä, missä määrin vanhempien pitäisi olla läsnä lastensa mediakasvatuksessa. Kun kymmenennen ikävuoden jälkeen lapsen sosiaalinen piiri siirtyy perheen parista kavereiden pariin, niin vanhempien kontrolli ja tietämys lapsensa vapaa-ajasta vähenee. Näin on ollut ennenkin, mutta nykyään tilannetta rajoittaa vielä sähköisten viestinten vaikutus. Aina vanhemmilla ei ole aikaa eikä osaamista ottaa selvää esimerkiksi lastensa nettikäyttäytymistä, tai edes mahdollisuutta siihen. Toki lapsen ja nuoren yksityisyyden suojaa on myöskin kunnioitettava. Ehkä kasvattajien niin koulussa kuin kotonakin pitäisikin yhä enemmän pyrkiä nuorten kanssa avoimeen keskusteluun medialukutaitoon liittyvissä asioissa.

Puhuttiin myös siitä, kuinka internetissä julkaisukynnys on niin matala, että pelkkä passiivinen kuluttaminen on enenevissä määrin vaihtunut nyt aktiiviseksi tuottamiseksi. Voidaan toki kyseenalaistaa, kuinka ”arvokasta” suuri osa tällä tavalla julkaistusta sisällöstä on (esimerkiksi juurikin vaikkapa Lolcatsit tai turhat Youtube-kommentit), mutta joka tapauksessa ainakin videolla mainitun Clay Shirkyn mukaan kuluttajasta tuottamiseksi siirtyminen on hyvä asia, sillä se madaltaa kynnystä siirtyä ”matalan tason” tuottamisesta esimerkiksi digitaaliseen aktivismiin. Toisaalta voidaan myös arguoida, että kyllä kaikenlainen Youtube-sisältökin on kulttuuria sinänsä. Millä perustein sisältöä sitten pitäisi arvioida, kun nykyään julkaisukynnyksen ylittää lähes mikä tahansa? Mielestämme mikä tahansa tuotettu sisältö on jonkinlaista kulttuurin ilmentymää: nykyään on helppo jättää jälkensä maailmaan.

Videolla pohdittiin kulttuurista syrjäytyneistä nuorista, että kulttuurisesta toiminnasta syrjäytymisen rajan voisi vetää sen mukaan toimiiko nuori "edes" matalan kynnyksen toimijana digitaalisessa ympäristössä. Tämän lisäksi pitäisi myös muistaa, että matalan kynnyksen toiminta avaa portteja muuhun toimintaan ja parantaa informaalista digitaalista lukutaitoa. Lasten ja nuorten osaaminen näkyykin uusien merkitysten ja käyttötapojen keksimisessä. Digitaaliset välineet mahdollistavat näin hallinnan tunteen tekijyyden ja tuottajuuden kautta. Kyse on oikeastaan haltuun ottamisesta. Tämänkaltainen erottelu subjektiuden ja objektiuden kannalta olisi hyvä kriteeri kulttuurisesta toiminnasta syrjäytymisen määrittelemiseksi.

Vastaanottajapositio on muuttunut vuorovaikutteisuuden myötä tulkitsijaksi, vuorovaikuttajaksi ja mahdollisesti myös tuottajaksi. Digitaalinen ympäristö tekee jakamisesta sekä yhdessä muokkaamisesta ja tekemisestä helpompaa. Toisaalta nämä vaativat uudenlaisia taitoja ja asennoitumista. Tarvitaan tietoteknisiä taitoja, mutta myös joustavaa asennetta. On mahdollista jumiutua tiettyjen sovellusten tai palveluiden käyttöön, eikä välttämättä nähdä moninaisuuden tarjoamia vaihtoehtoja. Onko lasten osaaminen tässä valossa vain harhaa? Osaaminen pitäisikin jakaa eri tasoihin.

Osaaminen on digiympäristöissä selviämistä, jossa teknologiaa osataan käyttää luovasti ja omiin tarkoituksiin sopien. Näin digitaalinen lukutaito määrittyy uusien käyttötapojen mukaan. Digitaalinen lukutaito on kommunikatiivista eli argumentoinnilla yhteisymmärrykseen pyrkivää toimintaa, ei välineellistä ja toisia hyödyntävää.

Mekaaninen lukutaito on ohjeiden mukaan tekemistä, jolloin ollaan teknologian armoilla. Analyyttinen lukutaito on tarkempaa lukutaitoa, jossa tunnistetaan erilaiset toimijat ja rakenteet sekä kyetään arvioimaan ja vertailemaan niitä. Pystytään tiedostamaan erilaiset vaihtoehdot ja niiden käyttötavat. Ymmärretään tiedon hakemisen periaatteet ja osataan arvioida tiedon luotettavuutta ja tiedon tarjoajan intressejä. Analyyttisyyteen kuuluvat näin myös sisältöjen arvioiminen teknisen osaamisen lisäksi.

Kriittinen lukutaito on askel ymmärtämisestä maailman muuttamiseen. Kyetään tiedostamaan oletusarvot ja kyseenalaistamaan niitä. Maailman muuttaminen ei ole pelkästään erilaisia digitaalisia tekoja, vaan myös esimerkiksi Wikiopiston olemassaolo on jo sinällään maailman muuttamista, koska se tarjoaa mahdollisuuden muutokseen. Kriittinen lukutaito on näin aina myös poliittista.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 1

-Akadora


Moduuli 2[muokkaa]

Keskustelussamme totesimme seuraavaa:

Wikioppiminen on hyvä oppimisvaihtoehto, mutta yhteiskunta kuitenkin vaatii jonkinlaisia standardisoituja testejä voidakseen kvalifioida yksilöitä, osa oppimisesta vaatii struktuuria ja arviointijärjestelmää. Vertaisoppimista oppimis-/opetusmetodina tulisi rohkaista ja sen käyttöönottoa edistää. Sosiaalisuus ja osallistuminen edistävät oppimista. Nämä toteutuvat eri tavalla ja kenties rakentavammin wikioppimisessa kuin luokkahuoneopetuksessa. Kaikki formaali oppiminen vaatii jonkinlaiset ”raamit” ja tavoitteellisuutta (koska yhteiskunta pyörii arviointijärjestelmän ympärillä), mutta kuinka pitkälle strukturoitua opetus voi olla, että se olisi edelleen tehokasta? Pohdimme, ketä varten opiskelija oppii, itseään vai muita - käytännössä yhteiskuntaa varten? Arvosanat ovat osa ulkoista motivaatiota, joka on todettu heikemmäksi kuin sisäinen motivaatio (halu oppia).

Wikioppimisessa ei välttämättä ole erillistä opettajaa tai auktoriteettia, toisin kuin muodollisessa oppimisessa. Wikioppiminen on vapaaehtoista ja osallistavaa, joten kuka tahansa voi tulla mukaan. Ihmiset osallistuvat eri syistä oppimiseen, joka erottaa sen formaalista oppimisesta jossa mukana ollaan myös pakosta. Myös siksi, koska vaikka esimerkiksi peruskoulu ei olisi pakollinen lainsäädännössä, niin suurin osa ihmisistä kävisi sen kuitenkin koska se on hyödyllistä heille. Wikioppimisessa oppiminen tapahtuu yleensä oman kiinnostuksen ja merkitysten perusteella. Oppimisen tavoitteet ja sisällöt ovat käyttäjien näin itsensä muokattavissa, toisin kuin formaalissa oppimisessa. On kuitenkin syytä muistaa, että myös formaalissa oppimisympäristöissä opitaan uusia asioita toisilta opetussuunnitelman ulkopuolelta.

Wikioppimisessa kollektiivinen äly toimii niin, että kaikki tuovat oman panoksensa mukaan ja osallistujat täydentävät näin toisiaan. Wikioppimisesta jää myös jälki Internetiin, joka voi auttaa muitakin kuin sen tekemiseen osallistuneita ja johon voidaan aina palata myöhemmin. Perinteiseen oppimiseen ei kuulu vastaava auttamisen piirre, koska oppiminen on sijoittunut luokkahuoneisiin.

Formaaliin oppimiseen kuuluvat opetussuunnitelman noudattaminen, osallistuminen pakosta sekä hierarkkinen rakenne. Oppiminen tapahtuu kuuntelemisen ja muistiin kirjoittamisen kautta. Opettajan asiantuntemus on isossa roolissa. Oppiainejako toimii lähtökohtana. Arviointi tehdään omaksumisen onnistumista arvioimalla. Tasa-arvo on ”vain” tavoitteena.

Wikioppimiseen kuuluvat itseohjautuvuus, vapaaehtoisuus ja tasavertaisuus. Oppiminen tapahtuu keskustelun kautta. Kollektiivinen älykkyys on oleellista. Liikkeelle lähdetään ongelmien kautta. Arvioinnin ratkaisee toimivuus. Tasa-arvo toimii jo toiminnan lähtökohtana. Wikioppiminen tosin vaatii tietokonetaitoja, ja yksi potentiaalinen varjopuoli on, että kirjoitus tapahtuu lähinnä pelkästään tietokoneella. Käsin kirjoittamalla tulee asioita prosessoitua tietokoneella kirjoittamista enemmän. Tietokoneella tulee myös kirjoitettua valmiimpaa tekstiä, ja siksi käsin ei jaksa kirjoittaa pitemmän päälle kuten tietokoneella. Tämän vuoksi käsin kirjoitettaessa tulee väkisinkin mietittyä, mikä asiassa on oleellista ja mitä siitä voi jättää kirjoittamatta. Näin kuormituksen välttäminen toimii samalla sisällön merkittävyyden pohtimisena. Käsin kirjoittamisessa on myös se ongelma, ettei jo kirjoitettua pysty ihan yhtä kätevästi korjaamaan kuin tietokoneella. Tästäkin koituu lisää prosessointia käsin kirjoittamisen taustalle, kun on suunniteltava, miten asian ilmaisisi niin, ettei tarvitsisi myöhemmin korjailla.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 2

~pacwoman


Moduuli 3[muokkaa]

Tiedon neutraaliuden arvioiminen sekä tieteellisen tiedon saavutettavuus olivat keskeisiä teemoja keskustelussamme Wikipedian viidestä pilarista. Lähteiden hienovaraisen asenteellisuuden tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska myönteisesti tai kriittisesti suhtautuvat lähteet voivat olla yli- tai aliedustettuina tai erilaisia näkemyksiä voidaan suosia niiden laadullisten erojen perusteella. Kielelliset ja kulttuurilliset kontekstitekijät ja erilaiset intressit voivat vaikuttaa taustalla. Käsitys tietosanakirjasta voi vaihdella kulttuurialueittain. Asioiden esitysjärjestykselläkin on väliä, puhumattakaan siitä luetaanko lopulta kaikkea yhtä hyvin vai suositaanko mieluummin omia näkemyksiä tukevia asioita. Pohdimme myös tieteen objektiivisuutta.

Wikipedia on onnistunut vapaan tietosanakirjan luomisen tavoitteessaan siksi, että se on saanut taakseen vahvan yhteisön. Ehdottomien sääntöjen puuttuminen rohkaisee ihmisiä osallistumaan Wikipedian kirjoittamiseen. Vapaa muokattavuus ja käytettävyys tuovat käyttäjäkunnalle myös vastuuta, koska Wikipedian artikkelit on pidettävä sivuston standardien mukaisina. Pyrkimyksenä on täydellisyyden tavoittelu, mutta sitä ei edellytetä. Uutta tietoa ei saa esittää, vaan tiedon on löydyttävä jo olemassa olevista lähteistä. Muiden käyttäjien kunnioittaminen on tärkeää, ettei tulisi niin kutsuttuja muokkaussotia. Wikipedia onkin yhtä luotettava kuin tekijänsä, koska kuka tahansa voi muokata tietoja. Tiedon validiuden arviointi eli kriittinen reflektio jää lukijalle.

Jatkuvassa Wikipedian käyttäjien harjoittamassa tiedon konstruoimisessa on mielestämme kyse vertaisarvioinnista, koska käyttäjät arvioivat millaista tietoa Wikipediassa pitää olla ja mitä siellä ei tarvitse olla. Vertaisarvioinnin tapoja ovat kollektiivinen kirjoittaminen, korjaaminen, lisääminen ja poistaminen.

Tieteellisten julkaisujen piilottaminen suurelta yleisöltä ei edistä tieteen kehitystä. Mietimmekin, olisiko olemassa tapaa asettaa tieteelliset tutkimukset ja julkaisut ilmaiseksi kaikkien saataville. Ongelmaksi voisi muodostua mahdollisesti tarvittava ilmaistyö. Ratkaisuna voisi olla julkaisualustan mainosrahoitteisuus, kunhan mainosten soveltuvuuteen kiinnitettäisiin riittävästi huomiota.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 3
-BP


Moduuli 4[muokkaa]

Pohdimme globaalia virtuaalivaltatietä varteenotettavana kanavana tiedon ja aatteiden välitykseen. Kaikenlaisilla vapauksilla, oikeuksilla ja arvoilla on nykyään maailmassa enemmän jalansijaa kuin ennen, ja se manifestoituu ihmisten Internetkäyttäytymisessä. Ihmisillä on oikeus tulla kuulluksi, mikä toteutuu mainiosti Internetissä, mutta entä oikeus tulla unohdetuksi? Mikä nettiin on päässyt, on mahdoton sieltä poistaa, sanotaan. Ehkei Internet sittenkään ole se ideaalisin vapaudentorvi? Massojen nettikäyttäytyminen muuttaa ihmisiä ja yhteiskuntaa. Ihmiset ja asiat menevät ja ovat nykyään lähes oletuksella netissä. Huolenaiheeksi nousivat esimerkiksi vapauksien väärinkäyttö (mm. kiusaamisen muodossa) sekä politiikan ja poliittisen aktiivisuuden jämähtäminen Facebookiin, joka on jo suosittu niin poliitikkojen kuin tavallisen kansankin parissa.

Tieteellinen maailmankatsomus antaa sellaisen kuvan, että mitä parempi teknologia, sitä parempi yhteiskunta (ja vapaudet yksilöillä). Mutta onko välttämättä näin? Parempi elintaso lisää vapauksia, mutta parantaako teknologia aina elintasoa? Mielestämme tämä on virheellinen oletus. Internet mahdollistaa niin hyödyllistä, harmitonta kuin haitallistakin toimintaa. Tulimme pohdinnoissa siihen tulokseen, että median hyödyt kuitenkin ovat suuremmat kuin sen haitat, jotka ”avoimessa yhteiskunnassa on vain pakko hyväksyä”. Nettiliikenteen valvonnan lisääminen on tietysti yksi keino, mutta valvonnan lisääminen on lähinnä huolestuttavaa, koska kaikilla pitäisi olla lähtökohtaisesti oikeus yksityisyyteen. Eri asia sitten, jos on oikeasti syytä epäillä jotakuta vakavasta rikoksesta. Totesimmekin, että perustellun epäilyn tulisi olla syynä verkkotiedusteluun. Kenen toimesta valvontaa sitten ylläpidettäisiin? Ajatus suuresta maailman poliisista (joka esimerkiksi Yhdysvallat nykyään luulee olevansa) ei kuulosta hyvältä. Toiminta pitäisi olla hajautettua, mutta toimijoilla pitäisi olla yhteiset toimintasäännöt ja -etiikka.

Internetin sanotaan vapauttaneen ja demokratisoineen oppimista ja muuta toimintaa. Se on antanut mahdollisuuden aikaisempaa suuremmalle joukolle toimia ilman portinvartijoita, jotka kontrolloivat julkaisemista. Kontrollia esiintyy kuitenkin vielä useassa paikassa, koska kaupalliset toimijat ja muut tahot haluavat säädellä tapahtumia verkkosivuillaan. Viimeaikaisia esimerkkejä tästä on ollut eri sivustojen suorittamat kommentoinnin rajoitukset.

0. Aste: Valtio tai yritykset omistavat infrastruktuurin ja valvovat mitä saa kirjoittaa. Esimerkkinä päivälehti ja sen verkkosivut ilman vuorovaikutusmahdollisuutta. Tämä ei estä Internetin käyttöä, mutta rajoittaa käytön mahdollisuuksia.

1. Aste: Kommentointimahdollisuus tuo vapauden toimia moderoinnin sallimissa rajoissa. Kommentoinnilla ja esimerkiksi äänestyksillä voidaan luoda kuvaa vuorovaikutuksesta. Kuulluksi tuleminen kuitenkin on näennäistä.

2. Aste: Sisältöön vaikuttaminen eli kysymykset siitä mitä sanotaan ja miten sanotaan. Esimerkkinä tästä käy wikijulkaiseminen. Alustan ja ohjelmiston tulee olla riittävän avointa, jotta se mahdollistaa julkaisemisen, kuitenkin sääntöjen rajoissa. Vapaa lähdekoodi mahdollistaa vapauden sekä julkaisualustaan että sisältöön (kaksoisvapaus). Wikimediassa ei ole mainoksia, joten niissä käyttäjät eivät toimi tuotteina.

3. Aste: Nettikaapelien omistaminen on myös relevantti kysymys verkon käytön vapauden kannalta, sillä se mahdollistaa verkkoyhteyksien estämisen. Demokratia vaatisi aina riippumattomuutta ja omavaraisuutta sisällön lisäksi myös alustaan toteutuakseen. Kansalaisaktivismi on hyödyntänyt teknologiaa ja tietoverkkoja toiminnassaan. Teknologia on liitetty kiinteästi useampaan vallankumoukseen, ja hallinnot ovat yrittäneet kontrolloida vastarintaa estämällä Internetin käyttöä esimerkiksi Egyptissä tai Turkissa.

Oppimisen kohdalla kaksois- ja kolmoisvapaus voidaan luoda tietoverkkoja helpommin, sillä se ei välttämättä edellytä minkäänlaista teknologian käyttöä vaan pelkkä yhdessäolo voi riittää. Kuitenkin Internet ja sosiaalinen media ovat helpottaneet yhdessä tekemistä sekä tiedon jakamista ja käyttämistä, mikä voi tuoda lisäarvoa oppimisprosessiin.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 4

~pacwoman


Moduuli 5[muokkaa]

Informaatiolukutaito koostuu kyvyistä hankkia, luokitella, käyttää ja arvioida informaatiota. Medialukutaito kattaa kirjoitetun aineiston lisäksi kuvat, audion ja videot. Internet on tuonut mukanaan vuorovaikutuksellisuuden näkökulman. Informaation luominen onkin lähempänä wikioppimisen ja digitaalisen lukutaidon käsitettä kuin informaatiolukutaidon kriteereitä. Tieteellisen informaation lukutaito sen sijaan kattaa myös informaation tuottamisen.

Kehitys on vähentänyt auktoriteetteihin perustuvan oppimisen ja tietokäsityksen uskottavuutta ja lisännyt jännitettä niiden ja omaehtoisuuden välille. Internetin volyymi on niin suuri, että se vähentää asiantuntijuuden asemaa ja merkitystä. Tietoa on runsaasti ja helposti saatavilla, mutta sen luotettavuuden arviointiin kuluu toisinaan paljonkin aikaa, kun tieto on osattu esittää hämäävän tieteellisesti. Myös tiedon esittäjän korkea koulutus saattaa hämätä lukijaa - lääkärin kirjoittama artikkeli saavuttaa helposti lähes automaattisesti tietynlaisen ”yleisen uskottavuuden”, vaikka "lääkärillä" ei olisi kirjoituksessaan käsittelemänsä alan koulutusta. Ja vaikka olisikin, pelkkä koulutus ja titteli eivät vielä välttämättä tarkoita mitään, jos tieto ei ole validia. Jotkut käyttävät koulutustaan propagoinnin välineenä ja tekevät politiikkaa ei-validilla tiedolla. Suomessakin on useita korkeasti koulutettuja henkilöitä, joiden sanoma muistuttaa enemmän dadaismia kuin tieteellistä tietoa. Tässä pitäisikin vielä tehdä erottelu tieteellisesti koulutetun tiedonlähteen ja tieteellisen tiedon välillä, koska niiden välillä ei ole aina yhtäläisyysmerkkiä. Kun tiedon validiuden arvioiminen edellyttää useiden lähteiden huolellista läpikäymistä, prosessi voi tuntua tavalliselle netinselailijalle turhan raskaalta. Myös tietolähteiden tuttuus ja massojen mielipide (esimerkiksi jonkin artikkelin somessa jakamisen muodossa) voivat vaikuttaa yksilön informaationluokittelukäyttäytymiseen. Informaatiotulvan keskellä moni voi tuntea tilanteen ahdistavaksi ja päätyä helppoihin ratkaisuihin, jotka eivät välttämättä palvele päämäärää. Moni asia ei ole mustavalkoinen totuusnäkökulmankaan suhteen, vaan mahdollisia näkemyksiä voi olla olemassa useita ja ne voivat myös keskustella toistensa kanssa.

Varmuus tiedosta ei välttämättä tarkoita sen oikeellisuutta. Digitaalisen maailman aineistot ovat eri tavalla epävarmoja kuin painetut lähteet, koska tiedon portinvartijoiden rooli on erilainen. Yliopistot pitäisi ”wikipedisoida”, sillä myös epävarmaksi tiedettyä tietoa voisi käyttää tarkoituksenmukaisesti. Tämä kuuluu refleksiiviseen epävarmuuteen, eli tunnustetaan ja tiedostetaan tiedon konstruktiivisuus. Digitaalinen maailma on toiminut varmuuksien purkajana. Maailmasta voi olla erilaisia käsityksiä, mutta toisaalta sosiaalinen paine ohjaa ajattelua. Auktoriteettiuskoinen oppimistapa on videon mukaan epäreflektiivistä varmuutta, jossa ajatellaan asioiden olevan yksiselitteisiä ja uskotaan auktorisoituun tietoon. Wikimaailma edustaa sen sijaan reflektiivistä epävarmuutta, jossa tieto ei ole vain harvojen käsissä, vaan se on muovautuvaa. Auktorisoitua tietoa voi ja pitää kritisoida, mutta keskimäärin siihen on kuitenkin syytä luottaa enemmän kuin ei-auktorisoituun. On kuitenkin olemassa paljon myös harrastuneisuuden kautta saavutettua tietoa, joka monesti voi olla auktorisoitua tietoa ajantasaisempaa ja nopeampaa saada käsiinsä. Hakumenetelmien ollessa helppoja ja tiedon ollessa laajasti saatavilla ei asiantuntijoihin tukeutuminen enää ole välttämätöntä.

Pääsimme yhtenevään mielipiteeseen siitä, että videon sanoma on ehkä hieman liiankin idealistinen. Formaalin oppimisen wikipedisoimisesta on sikäli hankala puhua, että vielä ei tiedetä, miten kyseinen oppimisen muoto voitaisiin sovittaa yhteen vallitsevan järjestelmän kanssa. Kysymys esimerkiksi opettajan muuttuvasta roolista on mielenkiintoinen. Pitäisikö opettajan toimia lähinnä ajatusten ja keskustelun herättäjänä sekä kriittiseen ajatteluun ohjaajana pikemminkin kuin lopullisena paikkansapitävän tiedon tuomarina? Maailma näyttää kuitenkin olevan menossa siihen suuntaan, jossa tieto on lopultakin aina epävarmaa ja muutokselle altista. Voi siis olla, että koulujärjestelmän sisälläkin tullaan pikku hiljaa omaksumaan tämä näkökulma. Tulevaisuudessa (ja nykyisyydessä) oppimisessa pitäisi painostaa yhdessä tekemiseen ja muuttaa perinteistä opettajamallia. Opettajan pitäisi herätellä omilla kysymyksillään metaoppimisen näkökohtia sekä muuttaa oppimisympäristön toimintaehtoja toiminnallaan. Oppimista ei pitäisi nähdä loogisena ja suorana polkuna, vaan moninaisena prosessina.

Wikioppiminen voi mielestämme olla ideaali oppimisen muoto joillekin, ja sen käyttöä tulisi kehittää ja lisätä, mutta se ei kuitenkaan välttämättä sovi kaikille, joten sen avulla opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Mitään kaikkia kattavaa ohjeistusta on näin vaikea antaa, koska oppijat ovat erilaisia, mutta tämä sama problematiikka on tietenkin kaikessa oppimisessa ja opettamisessa, ei vain wikioppimisen kohdalla. Tuloksena tyydymme keskiarvojen mukaan tehtyihin ratkaisuihin, jotka sopivat useimmille, mutta jotka ovat liian vaikeita joillekin ja liian helppoja toisille. Muutosta oppimis- ja opettamismenetelmiin kaivattaisiin, ja vaihtoehtoja on, mutta miten määritellään, mikä menetelmä on sopivin? Budjetti- ja resurssikysymykset todennäköisesti päättävät asian, mutta mielestämme opettajien ja opiskelijoiden palaute vaihtoehtoisista menetelmistä tulisi ottaa huomioon.

Wikioppimisen suurempi reflektio perustuu yksinkertaisesti sen omakohtaisuuteen ja sitä kautta merkityksellisyyteen, toisin kuin "ulkoapäin tulevan" tiedon kohdalla formaalissa oppimisessa. Tämä oppimismuoto kuitenkin vaatii paljon enemmän kuin formaali oppiminen. Siksi yksinkertainen wikitoiminnan hehkutus antaa helposti väärän kuvan mistä asiassa oikeastaan on kysymys. Wikioppiminen ei sinällään vielä tee siitä syvempää ja parempaa, vaan se tapa millä se tehdään. Itse asiassa keskustelu välineistä ja ympäristöistä (Wikimedia yms) vie harhaan, koska kyseessä on oppimisen ja opettamisen tapa ja laatu, joka ei välttämättä ole sidottu välineeseen tai ympäristöön. Näillä kuitenkin voidaan edesauttaa asiaa. Loppujen lopuksi wikioppiminen kuitenkin todennäköisesti ammentaa juuri perinteisen oppimisen tuloksista, joita käytetään lähteinä. Tämä on syytä ottaa huomioon wiki- ja perinteisen oppimisen erottelussa.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 5

~pacwoman


Moduuli 6[muokkaa]

Tarkastelimme informaatioyhteiskuntaa käsitteenä. Suurin osa ihmisistä ei nykyäänkään työskentele informaatioammateissa, mutta informaatioammatit ovat informaatioyhteiskunnassa tärkeässä roolissa ja muut ammatit jäsentyvät niiden mukaan. Mietimme myös informaatioteknologian välineiden yleistymistä ja niiden omistamisen pitämistä itsestäänselvyytenä. Vaikka informaatioteknologian välineet ovat kaikkien ulottuvilla ja se on hyvä asia, ei kuitenkaan pitäisi edellyttää ihmisiltä niiden omistamista, koska ihmiset saattaisivat joutua eriarvoiseen asemaan. Toisaalta taas erilaisten digitaalisten laitteiden omistaminen tai niiden puuttuminen voi asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan yhteisössään, esimerkiksi koulussa.

Oleellisena tekijänä informaatioyhteiskunnan kehityksen taustalla on ollut yliopistotasoisen koulutuksen mahdollistuminen suuremmille massoille. Taustalla myös vaikuttavassa 1960-lukulaisessa hippikulttuuri-ideologiassa oli lähtökohtana se, että vallitsevista ennakkoluuloista voitaisiin päästä irti jakamalla tietoa ja että informaation vapaus toimisi muutenkin vapauttavana tekijänä yhteiskunnassa. Hippikulttuuriin liittyvässä hakkeriajattelussa keskeistä oli haave tietokoneiden saamisesta kaikkien käyttöön.

Informaation vapautuminen ja erilaisten informaatioteknologisten laitteiden saatavuus kaikkien ulottuville on toisaalta tukenut vapautta, mutta toisaalta nykyään ihmisten elämä alkaa olla jo liiankin sidottua erilaisiin laitteisiin - irrottautuminen informaatioteknologisista laitteista voi myös aiheuttaa tunteen vapaudesta. Informaatioteknologian levittäytyminen eskaloituu sosiaalisen median yleistymisessä yhteiskuntatasolla ja yksilötasolla. Sosiaalisen median käyttö yhteiskuntatasolla on jokseenkin pakollista nykyaikana. Yhteiskunnallisten tahojenkin on oltava näkyviä sosiaalisessa mediassa, koska ihmiset käyttävät niin paljon sosiaalisen median palveluita. Visioimme keskustelussamme myös tulevaisuuden dystopioita, joita voisi seurata sosiaalisen median käytön laajenemisen myötä.

Pohdimme myös kuluttajan ja välineen tai palvelun suhdetta. Oma vaikutuksensa on myös sillä, onko käyttäjän osaaminen mekaanista, analyyttista vai kriittistä. Informaatioyhteiskunnan kehitykseen vaikuttaneista tekijöistä nousivat esille sotateknologia, byrokratia, informaation vapautuminen, kapitalismi ja kulutusyhteiskunta. Näistä varsinkin kaupallisuuteen liittyvä näkökulma on mielenkiintoinen, koska yhteiskunnallinen muutos tulee kuluttamisen sivutuotteena. Ihmiset hankkivat itselleen informaatioteknologisia laitteita ja siten levittävät informaatioteknologian vaikutuspiiriä laajemmalle.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 6
-BP


Moduuli 7[muokkaa]

Ryhmän keskusteluissa videoiden sisältöä peilattiin viime aikoina käytyihin keskusteluihin nykynuorten ja koulunkäynnin suhteesta, jossa esiin ovat nousseet kyllästyminen ja uupuminen. On jopa puhuttu ”kyynisestä sukupolvesta”. Ilmiötä on selitetty oppilaiden omien ja koulun oppimiskäytäntöjen välisillä eroilla. Toisaalta on puhuttu nuorilla väsymystä ja voimattomuutta aiheuttavan stressinsietokyvyn huonontumisen johtuvan teknologiasta ja pysyvien asioiden puuttumisesta.

Oppilaslähtöisiä oppimisympäristöjä on kritisoitu, koska niissä selviytyvät erityisesti hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustetut oppilaat, joka koettiin myös ryhmässämme ongelmaksi. Ryhmissä kuitenkin myös opitaan sosiaalisia taitoja. Yliopisto-opiskeluissa on saavutettu hyviä tuloksia (Itä-Suomen yliopiston esimerkki) oppimismenetelmien muuttamisessa massaluennoista itsetekemiseen. Yksilöllisten opiskelutapojen ongelmaksi koettiin kuitenkin niiden vaatimat resurssit. Yksi esiin noussut toteutustapa oli perinteinen kisälli-mestari –järjestelmä.

Ryhmässä kritisoitiin näkemystä, että ryhmässä oppiminen on yleisesti ottaen paras tapa; haasteena siinä ovat keskittymiskyky ja ryhmäkemiat. Näin peräänkuulutettu tasa-arvo voi jopa mennä huonompaan suuntaan. Kaikille samanlainen opetus nähtiinkin positiivisena tasa-arvoisten lähtökohtien luomisen kannalta. Keskusteluissa kuitenkin tunnustettiin erilaisiin työskentelyolosuhteisiin totuttautumisen merkitys. Pohdimme myös yleisesti koulutuksen ja tutkintojen muuttunutta merkitystä; nykymaailmassa ne eivät välttämättä enää takaa työpaikkaa ja toimeentuloa.

Sosiaalinen vaikutus lukemiseen tunnustettiin keskusteluissa; vaikutus toimii kaksisuuntaisesti yksilöstä ympäristöön ja toisinpäin. Ryhmämme arvosti sähköisien aineistojen käytännöllisyyttä opiskelukontekstissa, mutta kaunokirjallisuutta haluttiin lukea edelleen perinteisesti kirjamuodossa. Sähköisten aineistojen kohdalla nousivat haasteina esiin pinnallinen lukeminen ja keskittymiskyvyn ylläpitäminen.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 7
- VilleTL


Moduuli 8[muokkaa]

Ryhmämme piti tehtyä Facebook-tutkimusta tutkimuseettiseltä kannalta huonosti toteutettuna. Ongelman olisi voinut välttää kertomalla tutkimuksesta etukäteen. Myöskään kikkailu Facebookin käyttöehdoilla ei anna vastuullista kuvaa toiminnasta, mutta tämä on ollut havaittavissa sen toiminnassa yleisemminkin. Tässä tapauksessa ero Facebookin ”normaaliin” uutisvirran manipulointiin kuitenkin oli, että tieteellisellä tutkimuksella on tarkkaan määritellyt eettiset kriteerit joita tulisi noudattaa.

Keskustelussa nähtiin kuitenkin positiivisena tutkimuksen herättämät kysymykset ja tietoisuus koskien kaupallisen sektorin omistamaa käyttäjädataa. Yksi mahdollisuus olisi tieteentekijöiden ja kaupallisen sektorin yhteistyö, joka hyödyttäisi molempia osapuolia. Ongelmana kuitenkin nähtiin yksityisen sektorin ja tieteen välillä vallitseva epäsuhta ja kaupallisen sektorin mustasukkaisuus omistamansa datan suhteen. Informaatio sinällään nähtiin ajallemme keskeisenä resurssina. Puheenvuoroissa harmiteltiin kaupallisuuden ja ahneuden keskeistä roolia ajassamme.

Ongelmaksi koettiin käyttäjäehtoihin tutustumisen vaikeus ja vaivalloisuus Facebookissa ja yleisesti ottaen. Käyttöehtoja myös päivitetään ahkerasti. Siksi monet käyttäjät eivät ole tietoisia ehdoista tai he eivät jaksa välittää koko asiasta. Käyttäjädatan keräämisilmiö ei myöskään ole vain Facebookille ominainen, vaan sitä kerätään myös muiden toimijoiden tekemänä esimerkiksi evästeiden muodossa. Myös hakupalvelu Google nousi keskusteluissa tässä yhteydessä esiin.

Facebook-käyttäjien profilointi ja datan myyminen eteenpäin koettiin eettisesti arveluttavana, mutta toisaalta kyseessä on tapa rahoittaa palvelun toiminta. Sinänsä Facebookin tarjoamista hyödyistä nostettiin esiin erityisesti vaivaton yhteydenpito. Julkisuudessa toimiville henkilöille, yrityksille ja järjestöille sen käyttöä pidettiin jopa välttämättömänä. Puolet ryhmämme jäsenistöä ei käyttänyt Facebookia esiin nousseiden ongelmien vuoksi.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 8
- VilleTL


Moduuli 9[muokkaa]

Keskustelussamme korostui visuaalisuuden merkitys visuaalisen sisällön määrän moninkertaistuttua ja sen myötä monilukutaidon tärkeys. Visuaalisen median palvelut ovat lisänneet suosiotaan, erilaiset kuvienjakopalvelut ovat kiilanneet suosiossa perinteisen tekstimuotoisen esitystavan ohi. Infografiikan tulkinnassa monilukutaidon merkitys korostuu, vaikkakin kuvien ja tekstin yhteiskäytön etuna on sisällön nopeampi hahmottaminen. Mediaympäristön muuttuessa ja joidenkin sivustojen ja sovellusten suosion romahtaessa kaupallisuuden merkitys on myös kasvanut. Ihmisten nettikäyttäytymistä tarkkaillaan ja heidät pystytään profiloimaan yhä tarkemmin mainostajien tarpeita varten. Suurimpana toimijana tällä saralla nousee esiin Facebook. Kilpailu kuluttajien huomiosta informaatiotulvassa erilaisten huomiokeinojen avulla on nykyään lisääntynyt. Ääntä, liikkuvaa kuvaa ja infografiikkaa hyödynnetään huomion saamiseksi.

Pohdimme erilaisia lukutaitojen kehittämisen tapoja ja esitimme näkemyksiämme siitä, millä tavoin kouluissa pitäisi opettaa monilukutaitoa. Perinteinen lukeminen, monipuolisten aineistojen hyödyntäminen ja luottamus omiin taitoihin ovat avaintekijöitä. Tiedon muokkaaminen ja tuottaminen kuuluvat monilukutaitoon, mutta siihen kuuluu myös hyvä tilannetaju. On kyettävä arvioimaan tilanne ja valitsemaan siihen sopiva reagointitapa. Mietimme myös, onko lasten koulun ulkopuolisen toiminnan tuominen koulukontekstiin oikein. Se riippuisi aika paljon tekemisen sisällöstä, olisi huomioitava myös se että jotkut haluavat pitää koulun ja harrastukset erillään. Ehdotuksemme videolla mainituksi ”kolmanneksi tilaksi” koulun ja kodin välille voisi olla kirjasto tai vapaaehtoinen, ohjattu kerhotoiminta. Kirjaston käyttö voitaisiin sisällyttää koulutunteihin.

Lisäksi keskustelimme mm. tiedonhakutavoista ennen ja nykyään sekä eri tyyppisten aineistojen erilaisista lukutavoista. Nykyään tietoa haetaan eniten netistä, ennen käytiin kirjastossa. Digitaalisten aineistojen lukeminen on usein kevyempää, perinteisten kirjojen lukemiseen on helpompaa keskittyä. Tämä johtunee osin multitaskaamisesta, joka on tyypillisempää digitaalisen aineiston ääressä. Mietimme, eroavatko digiaineiston ja printatun aineiston lukemistavat kuitenkaan välttämättä kovin paljoa toisistaan, koska molempia voidaan lukea sekä silmäillen että keskittyneesti.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 9
-BP


Moduuli 10[muokkaa]

Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota siihen, että monet videolla nähdyistä peliesimerkeistä koskivat jo hieman vanhempia konsolipelejä. PC-pelien puolella naisen ”palkinto-rooli” ei välttämättä ole ollut yhtä ilmeinen. Miehet pelihahmoina ovat kuitenkin olleet normi. Tosin tämä voi olla looginen ja realistinen vaihtoehto silloin kun peli liittyy esimerkiksi sodankäyntiin. Naiset pelihahmoina ovat olleet harvinaisia ja ryhmässä kaivattiin erilaisia vaihtoehtoja pelihahmon valitsemiseen. Nämä eivät ole välttämättä pelkästään sukupuoleen liittyviä, vaan totutusta poikkeavia vaihtoehtoja kaivattiin. Tämä koettiin tärkeäksi, sillä pelihahmot luovat mielikuvia normeista ja siitä, että tietynlaiset ominaisuudet auttavat menestymään ja saavuttamaan tavoitteita. Puheenvuoroissa todettiin kuitenkin myös, että kyseessä ovat vain populaarikulttuurin tuotteet, jotka tulisi osata yleensäkin suhteuttaa oikeaan elämään.

Jos hahmot eivät ole olleet objekteja tai statisteja, niin pelien naishahmot ovat usein rakennettu seksikkyyden varaan ja ne ovat näin olleet ennemminkin miesten ja poikien ihastelemiseksi tarkoitettuja kuin naispuolisten pelaajien pelattaviksi ja samaistuttaviksi miellettyjä. Toisaalta myös mieshahmot ovat usein peleissä komeita ja lihaksikkaita. Tätä ei välttämättä kuitenkaan koeta samalla tavalla seksikkyydeksi kuin naisten kohdalla, vaan ihanteeksi miespuolisille pelaajille. Tämä ilmiö ei kuitenkaan koske vain miehiä pelaajina, vaan luonnollisesti myös naiset voivat kokea ihanteena ulkoisesti näyttävät hahmot. On myös muistettava, etteivät kaikki pelaajat myöskään ole heteroseksuaaleja. Lisää vivahteikkuutta peleihin toivottiin naispuolisten pelintekijöiden kautta. Nykyisin suunnittelijat ovat usein miehiä ja pelit myös suunnataan usein miehille.

Elokuvissa vahvoja naishahmoja nähtiin esiintyneen enemmän kuin pelien kohdalla. Niissä ei myöskään aina pelata samalla lailla hahmon seksikkyydellä kuin pelihahmojen kohdalla on usein tehty. Elokuvien Bechdel-testi koettiin hyödylliseksi työkaluksi osoittamaan henkilöhahmojen sukupuolirakenteen ja etnisen taustan jakautumista erityisesti valtavirran elokuvissa. Testin ongelmaksi koettiin elokuvat, jotka ovat esimerkiksi historiallisia kuvauksia. Tämä vaikuttaa henkilöhahmojen sukupuoli- ja etniseen jakaumaan jo lähtökohtaisesti ja muutokset näihin voivat tuntua keinotekoisilta. Sama koskee esimerkiksi klassikkoromaanien filmatisointeja, joissa muutokset voidaan kokea ”pyhäinhäväistyksenä”. Muutoksia ymmärrettiin keskusteluissa jos ne olivat tehty kunnioittaen alkuperäisteoksen henkeä.

Ongelmat elokuvien kohdalla koettiin samansuuntaisiksi kuin pelienkin; tekijät ovat usein miehiä, mikä heijastuu lopputulokseen. Miehistä kertovien elokuvien koettiin myös puhuvan ihmiskokemuksesta yleisesti, kun taas naisista kertovat elokuvat puhuivat naisille tyypillisistä kokemuksista. Hahmot peleissä ja elokuvissa voivat tarjota samaistumisen kohteita pelaajille ja katsojille, mutta on myös muistettava että kyseessä todellisuuspako siinä mielessä, että pelit ja elokuvat käsittelevät monesti sellaisia asioita joita kuluttaja ei omassa elämässään voi tehdä.

Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 10
- VilleTL


Yleistä keskustelua[muokkaa]

Varasin meille ryhmätyöhuoneen Linna 3017 pe 18.9. klo 12-14 välille, koska Pinni A:n uusia ryhmätyötiloja ei pystynyt varaamaan netin kautta. En ole muistaakseni käynyt missään yliopiston ryhmätyötiloissa, joten en osaa sanoa mikä olisi paras. Yliopiston kirjaston sivuilla sanotaan, että "isommat ryhmätyöhuoneet (3017 ja 3018) on tarkoitettu 3 - 10/12 hengen ryhmille. Varustuksena on sekä tietokoneet että videoprojektorit." https://www15.uta.fi/kirjasto/ajanvaraustilanne/ryhmatyohuoneet_kaikki_varaustilanne.php -BP

Mahtavaa! Nähdään siellä & silloin! ~pacwoman

Hieno juttu! Nähdään ensi perjantaina. ~Mamipike

Hei! Aikatauluni ovat nyt sen verran tiukat että päätin pudottaa tämän kurssin. En siis tule huomenna kokoontumiseen. Tsemppiä ryhmätyöhön kuitenkin! - Tuuli Rasilainen

Roger that. Toivottavasti muut pääsee - lakkoilusta huolimatta. Jos teitte kirjallisia (muita kuin sähköisiä) muistiinpanoja videoista, otatteko ne mukaan, kiitos. ~pacwoman

Moi kaikki (jotka toivottavasti luette tän)! Pääsettekö paikalle tänään? Lakko ja luonnonvoimat koettelevat nyt melkoisesti. (jäljellä olevasta) Viidestä ryhmäläisestä yksi on perunut - ja toinenkin mahdollisesti hieman estynyt liikkumaan (tlkl prkl). Tapaamisen voi pitää vaikka ensi viikolla tms. Olin ajatellut ehdottaa työnjakoa & sopia vähän aikataulusta yms., mutta nuo asiat voi sopia täällä wikiopistossakin kivasti (jos kaikki käy lukemassa keskustelun ja pääsee konsensukseen). Pistäkää viestiä! ~pacwoman

Eli nähdäänkö tänään vai miten?
~VilleTL

3 viidestä olisi ehkä tulossa. Sanoisin että ei. Katsotaan vaikka videoita kukin tahollamme ja tehdään muistiinpanoja. Miltä kuulostaa? ~pacwoman

Minulle käy. Katselin tuossa, että aikaisempina vuonna monissa ryhmissä olivat tehneet henkilökohtaiset muistiinpanonsa omalle sivulleen, joista oli sitten tiivistetty tuonne yhteiseen moduuli-keskusteluun. Vai menikö se toisin päin? Kuinka vain, pitäisikö meidänkin tehdä niin? ~Mamipike

Kuulostaa hyvältä/tomivalta/joltain. Sitä ajattelin itsekin; kaikki katsois videoita tahoillaan, tekis muistiinpanoja ja postais ne vaikka tänne Kolon "Keskustelu"-palstalle (se on vielä tyhjillään). Sitten vaikka videoittani sovittais kuka ottaa vastuulleen valmiin tiivistelmän tuottamisen. Musta se ainakin olis ihan toimivalta kuulostava työnjako. ~pacwoman

Kuulostaa hyvältä! Sovitaanko kuitenkin vielä tapaamistakin vaikka ensi viikolle? -Akadora

Pöh. Minä kävin viimeksi lukemassa tätä eilen illalla, ajattelin että kai sinne on ihmisiä tulossa paikalle kun meitä kuitenkin viisi on. On melko haastavaa muutenkin saada viiden ihmisen aikataulut sopimaan yhteen, mielestäni tapaaminen olisi kannattanut pitää jos kuitenkin kolme ryhmäläistä on tulossa paikalle. Olisi ollut mukavaa keskustella näistä livenä, mutta koska tämä on näin häilyväistä, vedän itseni pois seuraavien tapaamisten osallistujalistalta. Tokihan olisin ilmoittanut tänne hyvissä ajoin, jos en olisi ollut tulossa (äkillisen tapaturman tai sairastumisen sattuessa hyväksyttäköön myös myöhempi ilmoitus). Tämä valitsemamme A+B -vaihtoehto ei kuitenkaan vaadi kasvokkaisia tapaamisia. Ehkäpä meidän kannattaa vain postailla videoiden herättämiä ajatuksiamme tuonne keskusteluosioon, tai sitten vaihtoehtoisesti voisimme tehdä Googledocsiin dokumentin, jota kaikki voisivat käydä muokkaamassa (siellähän on se chat-ominaisuus, joka on ihan kätevä).
-BP ryhmätyöhuoneesta, täällä on mukavan hiljaista. Hyödynnettäköön tämä loppuaika toisen kurssin asioiden opiskeluun.

Pakko kompata BP:tä. Tuli liian myöhään nyt tämä peruutusilmoitus. Jos olisi aiemmin ollut tietoa siitä, niin olisin pystynyt välttämään junalakon. Nyt myöhästyy kotiinpaluu vähintään vuorokaudella. No, pidimme hyvän palaverin BP:n kanssa ja laitoimme mietteemme A-osion videoista [keskustelusivulle].
~VilleTL


No niin, tällä hetkellä siis ekaan ryhmätöiden välikatsaukseen aikaa n. 3 viikkoa ja toiseen n. 6 viikkoa, sekä ekaan loppukatselmukseen 10 viikkoa. Koska loppuvaiheessa joudumme kuitenkin työstämään lopullista ryhmätyötä, olisi varmaan järkevää jos kaikki kävisivät materiaalit läpi mieluiten kahden videon viikkotahdilla (mutta ei haittaa, jos pari kertaa tulee katsottua vain yksikin video viikossa).
Alustava suunnitelma lopullisen ryhmätyön osalta voisi olla, että kokoaisimme keskusteluosioon laittamiemme mietteiden pohjalta ensin vaikka ihan ranskalaisilla viivoilla jokaisen videon osalta runkoa lopullisessa ryhmätyössä esille nostettavista asioista. Lopullisen työn koostaminen voitaisiin jakaa osioihin siten, että jokainen työstäisi näiden valittujen pääpointtien pohjalta osiot parista videosta. Tekstin sujuvuuden hiomiseen voisi mun puolesta antaa lopussa vapaat kädet kaikille, eli saisi vapaasti tehdä muutoksia jos tuntuu siltä että keksii johonkin kohtaan paremman ilmaisutavan.
-BP

Pitäisikö tälle viikolle jo ottaa vaikka tuo Moduuli 1 Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - johdanto katseluun?
~VilleTL

Se on tavoitteena, kunhan saan nuo muiden kurssien kiireisemmät asiat tehtyä ensin pois alta. Laittaisitteko te loputkin ryhmäläiset tuonne keskustelusivulle niitä omia ajatuksianne viimeviikkoisista videoista, niin saataisiin enemmän keskustelua? :)
-BP


Hei, ja anteeksi heti alkuun, että en ole vielä ehtinyt kirjoittaa ajatuksiani ensimmäisistä videoista, syksy on ollut tavattoman kiireinen. Tein myös havainnon, etten pääse mukaan ensimmäiselle läpikäytyjen moduulien esittelykerralle marraskuun lopussa. Sen korvaaminen on luultavasti hankalaa, joten minun on ikävä kyllä jätettävä tämä kurssi. ~ Mamipike (editoitu aamuisesta viestistä)

Selvä, ja harmi että joudut pudottamaan kurssin. Neljän hengen ryhmä on vielä kuitenkin ihan sopivan kokoinen, joten eiköhän näillä pärjätä! -Akadora

Joo, eiköhän me. Veikkaapa ettei yhden esittelykerran missaaminen ihan niin vakavaa olisi, jos ei pysty osallistumaan kumpaankaan niin sit voi olla vaikeampaa. Mutta ihan miten vaan, onnea jatkoon :)
-BP


Heii, Kysäisin Tereltä, koska ryhmän välikatsaus onnistuisi ja tämä ehdotti torstaita. Sanoi että "muulloin kuin 12-13.30 ja 14-14.30 käy". Sopisiko ihmisille miittinki vaikka klo.11? Itselläni on päivä tyhjänä. Vastailkaa pian!
~pacwoman

Mulle käy mikä tahansa aika huomenna torstaina, riippuen tietysti miten muille käy ja saadaanko näin lyhyellä varoitusajalla sovittua.
-Akadora

Ei tainnut onnistua näin lyhyellä varoitusajalla. Ilmoitan Terelle.
~pacwoman


Hei, käykö kaikille välikatsauksen ajankohdaksi perjantai 16.10. klo.12:30?
~pacwoman & Akadora

Ei käy minulle valitettavasti. 11-12 kävisi.
~VilleTL

11-12 sopisi kyllä mullekin.
-Akadora

Käypi myös mulle.
~pacwoman

Missäs nähtäisiin? Onko kenelläkään tietoa Boysenberry Pie:n tilanteesta? Ei ole näkynyt vähään aikaan täällä.
~VilleTL

Pe 16.10. klo 11-12 sopii. Sorry etten vähään aikaan ollut kuulolla, koitan postailla omia kommentteja tonne videokeskusteluihin ennen tuota välikatsausta.
-BP

Hienoa! Tosiaan, missä tavataan sitten perjantaina?
-Akadora

Kirjasto? Vai pitikö Teren osallistua myös?
~VilleTL

Joo, senkin pitäis osallistua. Laitoin meiliä eilen. Toivottavasti saataisiin vastaus pian!
~pacwoman

Ei taida onnistua? Tämä on muuten harvinaisen huono viestintäväline. Pitäisikö siirtyä sähköpostiviestittelyyn?
~VilleTL

Tämä on tosiaan huono viestittelyväline. Sähköpostikin on ollut mun kokemuksen mukaan huono ryhmäviestittelyyn, kun asiat menee helposti sekaisin jos jotkut ei huomaa postittaa vastauksiaan koko ryhmälle. Onko huomenna tapaaminen ja jos on, niin missä se pidetään?
-BP

Facebook-ryhmä?
~VilleTL

No can do. Mulla ei ole naamakirjatiliä; elämänfilosifiani on sitä vastaan.
Ei nähdä huomenna. Tere *@#% ei ole vieläkään vastannut ja hänet vissiin tarvitaan paikalle - joten ei onnistu(ne)?
...ja näkeehän kaikki kivasti täältä meidän sivulta, mitä on aikaan saatu, että en oikein sisäistä, mihin semmoista välikatsausta käytännössä oikein tarvitaan.
~pacwoman

Ok. Tapaaminen siirtynee siis ensi viikolle. Olisiko välikatsauksen pointti se, että sen perusteella pystyisimme hahmottamaan tarkemmin millaisia esityksiä niille esityskerroille haetaan ja miten sen voisi ottaa huomioon tässä vaiheessa? Ainakin itse haluaisin ehkä vähän selvennyksiä siihen esityksen tekemiseen.
-BP

Pointti - hyvä sellainen.
Let us ask Tere when the (proper) time comes.
~pacwoman

Pacwoman, onko suunnitelmaa uudesta ajasta tuolle tapaamiselle?
-BP

Moduuliryhmäläiset ei kuulemma tarvi sitä, se on ryhmätyöläisille. Meidän edistymisenhän tosiaan näkee täältä wikistä.
~pacwoman

Ok. Meidän pitäs sit kai kohtapuoliin alkaa hahmottelemaan, minkälaista esitystä tehtäs. Joku Powerpointti varmaan?
-BP

Se voisi olla yksinkertainen ja toimiva ratkaisu. Ellei sitten joltakulta löydy taitoja, aikaa ja halua tehdä jotakin hienompaa (minä en osaa).
~VilleTL

Jep, PowerPointit pelittänee ihan kivasti - tai saa joku Prezinkin vääntää, jos tahtoo.
Tarvii valita 2 esitettävää moduulia, ja 2 ihmistä vois tehdä niistä esitykset (vois ne samaankin tunkea, mutta 2 esitystä jakais hommaa paremmin, mikä olis ehkä mielekästä, näin ryhmätyömeiningissä).
Sitten tarvii ruveta kirjoittamaan "koottua keskustelua" meidän teksteistä. Wikiopistosivullahan lukee, että :"ryhmä kokoaa keskustelun ryhmän omalle sivulle. Keskustelun kokoaminen omalle Wikiopisto-sivulle ei tarkoita pelkkää keskustelussa esitettyjen kommenttien listaamista allekkain, vaan jäsenneltyä, perusteltua ja jostain näkökulmasta laadittua esitystä"
Epäilen, täyttääkö nää meidän keskustelusivut vielä ihan tota kuvausta :/

~pacwoman

Onko ideoita mitkä moduulit otettaisiin esitykseen? Onko mitään havaintoa muuten edes esittämisaikataulusta, koska ensimmäiselle kerralle tuskin ehdimme? Voihan toki ne esitykset tehdä ensin ja loput keskustelut+koosteet esityksen jälkeenkin.
-VilleTL


Joku laittoi viestiä minulle, että keskustelusivumme ovat väärässä paikassa ja ne pitäisi siirtää muualle:

"Sivut on nimetty väärin ja ne pitäisi siirtää moduulikeskustelusivuille, joihin on linkit tuolla linkittämälläsi sivulla. Mediawiki-ohjelmistossa kaksoispisteelliset sivut on varattu erityisiä nimiavaruuksia varten, joten nuo tekemäsi sivut ovat virheellisillä nimillä. Siirto-toiminnon löydät valikkorivilta kohdan "Muut" alta."

En tiedä minne ne pitäisi siirtää. Moduulikeskustelusivuille tulee mielestäni vain tiivistelmä keskusteluista, ja joku ryhmä sinne on omansa jo laitttanut. Siirtäkää joku keskustelumme jonnekin muualle jos osaatte, minä en osaa.
-VilleTL

Kaipa ne nyt on paikallaan.
-VilleTL


Mihin nuo kootut tiivistelmät keskusteluista pitää postata? Mun tiivistelmä ensimmäisestä keskustelusta olisi valmis ja toinen kohta työn alla. Voisin vielä sen jälkeen tehdä ainakin kolmannesta ja neljännestä.
-Akadora


Eikös ne kootut tiivistelmät tule tämän pääsivun keskusteluosioon?

En tiedä esittämisaikatauluista, mutta se toinen esityskerta olisi varmaan realistisempi. Varmaan ihan hyvä idea, että jakaudutaan kahtia esitysten tekemistä varten. Btw, en ole vielä ikinä nähnyt yhtään Prezi-esitystä, joka ei olisi v**uttanut.

En oikein osaa vielä ehdottaa, mitkä olisivat ne esitysmodulit. Koetan lisäillä omat kommenttini tuonne loppuihin moduleihin nyt lähiaikoina.
-BP


- Eli PowerPoint siis.
- Koosteet keskusteluista tulevat ryhmittäin ja moduuleittain tänne (sieltä jo muutama löytyykin): https://fi.wikiversity.org/wiki/Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot/Syksyn_2015_kurssi/Oppimismodulit
- Voi ne koosteet laittaa vielä kunkin keskustelun "sivu"-välilehdellekin jos intoa riittää. Esimerkiksi moduuli 2: https://fi.wikiversity.org/wiki/Mystisten_siilien_kolo/Keskustelu_2
- Esitykseen mietin yhdeksi teemaksi wikioppimisen kriittistä tarkastelua. Sitähän on käsitelty moduuleissa 2 ja erityisesti moduuleissa 5 ja 7. Tästä saisi hyvän paketin jo sinällään ja varmasti myös keskustelua aikaiseksi, eikä esitys olisi pelkkää nyökyttelyä videoissa esitellyille ajatuksille. Toinen mielenkiintoinen voisi olla moduuli 10:n pelien ja elokuvien sukupuolinäkökulma.
-VilleTL


"Huom.! Muutos: Moduleja tekevien *ei* tarvitse esitellä loppukatselmuksissa esityksiään. Aika ei valitettavasti riitä. Mutta kannattaa tulla tsekkaamaan muiden ryhmätöiden esitykset." Halleluja! Ei sitten ilmeisesti tarvitsekaan tehdä niitä PowerPointteja :) En tiedä teistä ja kiireistänne, mutta mulle tämä sopii paremmin kuin hyvin - on liikaa stressiä & hommaa muutenkin.

~pacwoman


Ok, hyvä tietää. Olisi tosin ollut vielä parempi tietää aikaisemmin :D Ei ehkä ihan putkeen ole tämän kurssin tiedotus mennyt...mutta lisähuomioita samasta paikasta:
- A-osion tiivistelmät tulevat tänne:
https://fi.wikiversity.org/wiki/Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot/Syksyn_2015_kurssi/keskustelusivulle_1 (Sugata Mitra)
ja
https://fi.wikiversity.org/wiki/Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot/Syksyn_2015_kurssi/keskustelusivulle_2 (Noah)
- "Ryhmä keskustelee esittäen kommenttinsa keskustelun pohjalta kunkin oppimismodulin keskustelupalstalle. Lisäksi ryhmä kokoaa keskustelun ryhmän omalle sivulle". Eli molempiin paikkoihin pitäisi tiivistelmät laittaa.
- Opintojakso arvioidaan 7.1.2016 mennessä.

-> Eli kun A-osionkin videot pitää koostaa, niin yhteensä 12 koostetta tulisi tehdä. Jos jaetaan tasan, niin kaikille tulisi kolme osiota. Kuka ottaa mitkäkin jaksot?
-VilleTL


VilleTL, nuo aiheet ois voinu olla kyllä hyvät :) Paitsi että oon ihan samaa mieltä pacwomanin kanssa siitä, että on mahtavaa ettei moduliryhmien tarvikaan tehdä esitystä. Tähän loppuvuoteen kasautuu muutenkin jo ihan riittävästi kaikkea.
Eli vaan loput kommentit keskusteluihin ja keskustelujen pääajatukset kiteytettynä tuonne modulien koostesivuille niin tää on pois päiväjärjestyksestä. Jee!
-BP


BP, Joo, kyllähän tässä alkoi jo vähän tuskanhiki puskea. Hyvä että pacwoman huomasit tuon!
-VilleTL


Ilmoittaudun omimaan/hoitamaan moduulien 2, 4 ja 5 tiivistelmien kirjoittamisen. Lisäilen kommenttini loppuihin jahka kerkeän (todennäköisesti vasta tenttien jälkeen joulukuussa).

~pacwoman

Ok, hyvä juttu. Akadora, oliko sinulla 1 vai muitakin jo?
-VilleTL
Minä voisin puolestani omia moduulit 7, 8 ja 10.
-VilleTL


Otan kai sit ne jotka jää jäljelle, kun Akadora ilmoittaa mitä tekee. :) Vielä pitäs kahteen viimeiseen moduliinkin kirjoittaa omat kommenttini. On kyllä vähän kiirettä muiden opintojaksojen kanssa, niin voi olla etten ihan heti tee niitä tiivistelmiä.
-BP

Jees, tosi hieno juttu, ettei esitelmiä tarvitsekaan murehtia! Mullakin hommat kasautuneet tähän loppuvuoteen.

Tein tosiaan jo ekasta keskustelusta tiivistelmän, postaan sen sitten kun ehdin. Voisin lisäksi tehdä A-osien keskusteluista.

Postaan lisäksi loppuihin keskusteluihin omat kommentit, kun aikaa riittää, mutta nyt on pakko priorisoida kandia. Joulukuun aikana kuitenkin.
-Akadora


Ok. 3, 6 ja 9 mulle siis.
-BP


Akadora ja pacwoman, kommentoisitteko vielä noihin pariin viimeiseen jotain, niin saadaan tämä hoidettua alta pois ettei jää jouluksi roikkumaan?
-BP


Tein omat tiivistelmäni eli tämä olisi mun osalta nyt valmis. Koska jotkut teistä eivät vielä ole tehneet omiaan, voisiko Akadora tai pacwoman ottaa tehtäväkseen toimittaa ryhmän tiedot opettajalle sitten, kun kaikki ovat tehneet omansa? Kannattanee tehdä pian, koska opintojakso arvostellaankin jo viimeistään viikon kuluttua.

"Lopuksi ryhmä ilmoittaa sähköpostilla seuraavat perustiedot opintojaksoa vetävälle opettajalle: ryhmän Wikiopisto-sivun osoite, ryhmään kuuluneiden nimet, opiskelijanumerot ja opintojakson koodin sekä yksikön, jossa opiskelee."

Laitan omat tietoni teille sähköpostilla ja kiitän yhteistyöstä.

P.S. Tsekkailin tuota Moduli I-osion tiivistelmäsivua ja siellä on yksi kappale kahteen kertaan, eli tekijä (Akadora? pacwoman?), käytkö muokkaamassa. Tuhinan voisi myös mielestäni poistaa otsikosta.
-BP


Ilmeisesti ne tiivistelmät pitäisi laittaa tänne ryhmän omallekin sivulle, ellen ymmärtänyt väärin? Lisäsin tämän sivun alkuun nyt siis tuollaisen tiivistelmäosion ja laitoin sinne omat tiivistelmäni. Käykää lisäilemässä omanne. Jos tuon tiivistelmäosion pitäisi olla mieluummin jossain muualla, saa sen siirtääkin.
-BP


Linkit videoihin ja keskusteluihin[muokkaa]

Osio A[muokkaa]

Sugata Mitra: Build a School in the Cloud

Noah

Moduuli 1[muokkaa]

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - johdanto

Moduuli 2[muokkaa]

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Wikioppiminen

Moduuli 3[muokkaa]

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Wikipedian viisi pilaria ja wikiopisto

Moduuli 4[muokkaa]

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - vapauden asteet

Moduuli 5[muokkaa]

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Tieto, reflektiivinen epävarmuus, opettajuus

Moduuli 6[muokkaa]

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot – Hipit ja jupit

Moduuli 7[muokkaa]

Changing Education Paradigms

Lukemisen (uudet) tavat, Juha Herkman

Moduuli 8[muokkaa]

Everything We Know About Facebook's Secret Mood Manipulation Experiment

Facebook is Manipulating You and It Could Get Worse (w/ Zeynep Tufekci)

Experimental evidence of massive-scale emotional contagion through social networks

Moduuli 9[muokkaa]

Reijo Kupiainen: Lasten ja nuorten mediaympäristö ja monilukutaidot

Moduuli 10[muokkaa]

Damsel in Distress: Part 1 - Tropes vs Women in Video Games

The Oscars and The Bechdel Test