Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2020

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus

"Pidä mielessäsi, että monetkaan henkilökohtaisista huolista eivät ole ratkaistavissa, ellei käsitä niitä yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi – ja historian tekemisen ongelmiksi. Pidä mielessäsi, että julkisten kiistakysymysten inhimillinen merkitys paljastuu vain tarkastelemalla niitä suhteessa ihmisten henkilökohtaisiin vaikeuksiin ja yksilöllisiin elämänongelmiin. Muista, että yhteiskuntatieteellisten ongelmien riittävän muotoilun täytyy sisältää sekä henkilökohtaiset huolenaiheet että yhteiskunnalliset kysymykset, sekä yksilön elämäkerran että yhteiskunnan historian – ja koko niiden mutkikkaiden yhteyksien kirjon. Yksilön elämä ja yhteiskunnan rakentaminen tapahtuvat tässä kirjossa. Siinä on myös sosiologisen mielikuvituksen mahdollisuus vaikuttaa nykyiseen elämän laatuun." – Mills, Sosiologinen mielikuvitus, s. 258.

Tervetuloa[muokkaa]

Tervetuloa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan kuuluvan Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus -kurssin Wikiopisto-sivulle. Tällä sivulla kerrotaan kokoontumiskertojen aikataulu, kurssitehtävät ja linkit oheismateriaaleihin.

Kurssin opiskeleminen[muokkaa]

Kurssilla keskitytään mielikuvituksen rooliin yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Miten ajatella yhteiskuntatieteellisesti? Mitä mielikuvitus on yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) käytössä? Millaista on luova yhteiskuntatieteellinen ajattelu? Entä millaista se voisi olla? Miten yhteiskuntatieteellistä mielikuvitusta voidaan rikastuttaa, ja millaisista lähteistä se voi ammentaa? Mihin yhteiskuntatutkimus pystyy, ja missä menevät sen rajat? Entä mikä on yhteiskuntatieteellisen ja yhteiskunnallisen mielikuvituksen poliittinen relevanssi ja potentiaali?

Kurssin voi opiskella a) osallistumalla aktiivisesti etäluennoille, ryhmätyöskentelyyn ja lukupiiriin, b) kirjatentillä, c) lukupiirillä tai d) esseellä.

a–vaihtoehdossa osallistutaan etäluennoille, tehdään ryhmätöitä ja lukupiiri. Lukupiirissä luetaan teos Suoranta, Juha (2017) C. Wright Millsin sosiologinen elämä. Tampere: Vastapaino. Lukupiirien toivotaan pyörivän ajallisesti rinnakkain kurssin kanssa. Lukupiiriraporttien palautus on 23.11.2020 mennessä kurssin Moodle-sivulla olevaan kansioon.

b–vaihtoehdossa tentitään kolme kirjaa alla olevasta listasta sähköisessä tenttipalvelussa (suora linkki sähköiseen tenttiin: https://exam.tuni.fi/enroll/exam/71968?code=YKTA01).

c–vaihtoehdossa luetaan kolme kirjaa lukupiirissä alla olevasta listasta. Lukupiiriraporttien palautus on 23.11.2020 mennessä kurssin Moodleen. Lukupiiriohje: https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/ykt_lukupiiri.pdf

– Alasuutari, Pertti (2007) Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus. Helsinki: Gaudeamus. [In English: Alasuutari, Pertti (2004) Social Theory and Human Reality. London: Sage.] On e-kirjana Andorin kautta.
– Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (2009) Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Helsinki: Gaudeamus. (5. p., myös varhaisemmat painokset käyvät). [In English: Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (1966) The Social Construction of Reality. A Treatise in the Sociology of Knowledge. New York: Anchor Books.]
– Douglas, Mary (2000) Puhtaus ja vaara: ritualistisen rajanvedon analyysi. Tampere: Vastapaino. [In English: Douglas, Mary (1966) Purity and Danger: an Analysis of the Concepts of Pollution and Taboo. London: Routledge.
– Goffman, Erving (2012) Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. [In English: Goffman, Erving (1982) Interaction Ritual. Essays on Face-To-Face Behavior. London: Penguin University Books.]
– Mills, C. Wright (2015) Sosiologinen mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus. [In English: Mills, C. Wright (2000; alkup. 1959) The Sociological Imagination. Fortieth Anniversary Edition. Oxford: Oxford University Press.] On e-kirjana Andorin kautta.

d–vaihtoehdossa kirjoitetaan essee yllä mainittujen kirjojen pohjalta. Koska vain kaksi teosta, Alasuutari ja Mills, ovat saatavilla e-kirjoina, voi kolmantena kirjana käyttää myös teoksen Yhteiskuntatieteiden ovella (https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/41010/978-951-39-5101-6.pdf) II osan artikkeleita. Kehitä itse esseen näkökulma ja otsikko. Esseen palautus lukuvuoden 2020–2021 aikana, 31.5. 2021 mennessä kurssin toiselle vetäjälle (Juha Suoranta) tuni-sähköpostilla. Essee-ohje, jossa kerrotaan myös esseen mitta ja muut muodollisuudet: https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/ykt_esseeohje.pdf

Kokoontumiskerrat Zoomissa[muokkaa]

07.09. Mielikuvitus yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) käytössä: roina ja turistibrosyyri

14.09. Yhteiskuntatutkijan intellektuaalinen ammattitaito

  • Mitä mielikuvitus on yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) käytössä? Mitä yhteiskuntatutkijat tekevät? Mitä heidän tulisi tehdä? Keskustellaan yhteiskuntatutkimuksesta käsityönä ja yhteiskuntatutkijasta ajattelun käsityöläisenä.
  • Viikkotehtävänä on lukea Mills, C. W. (2015) Liite: Intellektuaalinen ammattitaito [1]. Teoksessa Mills: Sosiologinen mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus.
  • C. Wright Mills käyttää ja määrittelee eri tavoin käsitettä sosiologinen mielikuvitus.

21.09. Sosiaalisen järjestyksen ongelma

  • Yhteiskunnallinen järjestys on järkkynyt tai se on ollut monella tavalla koetuksella koronapandemian vuoksi. Tapaamiskerralla käsitellään sosiaalisen järjestyksen ongelmaa yhtenä perustavana yhteiskuntatieteellisenä kysymyksenä.
  • Viikkotehtävänä on kehittää ryhmässä 2-3 koronaepidemia-aiheista yhteiskuntatieteellistä tutkimusongelmaa. Pohtikaa yhdessä myös sitä, miten näitä kysymyksiä voisi käytännössä tutkia? Mitä vaikeuksia näiden aiheiden tutkimuksessa voi olla? Ryhmätyön pohjaksi katselkaa keskustelu Pandemian hallinta: yksilön ja yhteiskunnan vastuu, jossa tiedekuntamme prof. Liisa Häikiö ja tutkija Lauri Lahikainen keskustelevat [2].
  • Luennolla mainittiin Penna, joka on Tampereen yliopistossa toimivan Yhteiskunnallisen Tietoarkiston ylläpitämä kirjoitusaineistojen keräämiseen tarkoitettu verkkoalusta: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/penna/

28.09. Valta ja yhteiskunnallinen luokittelu

  • Tämän kerran aiheena on vallan käsite ja yhteiskunnallinen hallinta erityisesti luokittelun näkökulmasta. Luokittelua tarkastellaan myös välttämättömänä tiedollisena välineenä. Luokittelu on ajattelun edellytys: keino järjestää todellisuutta ja aikaansaada järjestystä. Keskustellaan myös ihmistieteiden tiedon erityislaadusta. Yhteiskuntatieteen luokat ja luokitukset ovat yleensä vuorovaikutteisia: suhde tieteellisen tiedon ja luokiteltujen yksilöiden välillä on kaksisuuntainen. Luokittelu on myös performatiivista: se ei vain kuvaa todellisuutta, vaan myös tuottaa sitä; luokitukset voivat luoda uusia ilmiöitä sekä olemassaolon ja toiminnan tapoja.
  • Tapaamiskertaa varten kokoontukaa ryhmässänne ja keskustelkaa ranskalaisen Édouard Louis'n romaanin Ei enää Eddy (2019) ensimmäisestä luvusta "Kohtaaminen" (teksti löytyy Moodlen aineistokansiosta). Miten valta ja yhteiskunnallinen luokittelu näkyvät Eddyn tekstissä?
  • Tutustukaa myös "Eriarvoisuuden tila Suomessa" -raporttiin (https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/08/Eriarvoisuus2020_web2.pdf), jossa on tietoa esim. koulutuksen eriarvoisuudesta ja rasismista koulussa.
  • "Pääongelmani on yrittää ymmärtää mitä minulle tapahtui. Elämänkulkuni voidaan kuvata ihmeeksi – nousemiseksi asemaan, mihin en kuulu. Ja jotta kykenen elämään minulle kuulumattomassa maailmassa, on yritettävä ymmärtää saman aikaisesti akateemista elämää – miten loin sen – ja toisaalta sitä, mitä menetin luodessani sitä. Siksi jos työni – jopa koko urani – on eräänlainen omaelämäkerta, ja se on olemassa niitä ihmisiä varten, joilla on samantyyppinen elämänkulku ja tarve ymmärtää. (...) Kyseenalaistan tämän maailman, koska se kyseenalaistaa minut perusteellisuudella, joka ylittää pelkän sosiaalisen syrjinnän tuntemuksen: en koskaan tunne oikeutusta olla todellinen intellektuelli, en tunne ’olevani kotona’; tunnen ikään kuin minun pitäisi olla vastausvelvollinen – en tosin tiedä kenelle, ja juuri tämä näyttää olevan epäoikeutettu etuoikeuteni." – Pierre Bourdieu (https://www.academia.edu/6477661/Vieraana_paratiisissa)

05.10. Mahdollisuudentaju ja mielikuvituksen politiikka

  • Tällä kerralla keskustellaan siitä, miten tutkimuksen teko ei edellytä vain totuuden tavoittelua ja siinä pysymistä sekä todellisuudentajua, vaan myös mahdollisuuksien tajua. Tapaamiskerralla käsitellään myös yhteiskuntatieteellisen ajattelun poliittista relevanssia ja muutosvoimaa. Puhutaan toimintatutkimuksesta ja taistelevasta tutkimuksesta.
  • Ryhmätehtävänä on lukea varten Suvi Salmenniemen teksti ”Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka” [3] ja Juha Suorannan ja Sanna Ryynäsen kirjan Taisteleva tutkimus luku 7 [4] ja pohtia, miten yhteiskuntatieteilijä voi osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

19.10. Mielikuvituksen rikastaminen I: fiktio

"Tekisi mieli sanoa, että sosiologia on kolmas virta ja se virtaa samaan suuntaan kuin runous ja historia. Tai ainakin sen tulisi olla, mikäli se aikoo pystyä kuvaamaan ja selittämään inhimillistä tilannetta sisältä päin.” (Bauman, Z., 2004, Notkea moderni, s. 242. [5])
  • Tämän kertaisen tapaamisen aihe on fiktion mahdollisuudet yhteiskuntatutkimuksessa. Miten yhteiskuntatieteellistä mielikuvitusta voisi rikastuttaa fiktion avulla? Luennolla käsitellään myös yhteiskuntatieteilijän ja kirjailijan työn yhtäläisyyksiä ja eroja. 
  • Luentokertaa varten tehtävänä on lukea Suorannan ja Pyyhtisen vielä julkaisematon kirjoitus Kaunokirjallisuuden käyttö yhteiskuntatutkimuksessa (löytyy Moodlen aineistokansiosta) ja sen perusteella virittää ryhmässä keskustelu kaunokirjallisuuden käytöstä yhteiskuntatutkimuksessa.
  • Fiktio ja sosiologia

26.10. Mielikuvituksen rikastaminen II: ääni ja kuva

  • Tarkastelussa on ääni, kuva ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus. Mitä ne tarkoittavat yhteiskuntatutkijalle? Mitä niiden avulla voi kuulla, kuvitella? Mitä ääni on, mitä häly, melu, kohina? Entä kuva? Miten tehdä yhteiskuntatutkimusta kuvista, elävästä kuvasta, dokumentista?
  • Luentokertaa varten tehtävänä on joko (a) havainnoida jotakin äänimaisemaa ja pohtia ääntä sosiaalisena ilmiönä (esim. miten ääni yhdistää ja erottaa ihmisiä; tilalliset äänenkäyttöä säätelevät normit; eri tilojen vertailu niiden äänimaisemien suhteen), (b) pohtia jonkin vapaasti valitun kuvan yhteiskunnallisia ulottuvuuksia/merkityksiä tai (c) katsella yhden osan Toimettomat dokumenttia, jossa kerrotaan nuorten elämästä koronakeväällä 2020.
  • Ääni-vaihtoehdon resurssina voi käyttää Sata suomalaista äänimaisemaa -sivustoa [6].
  • Kuvat ympäröivät meitä kaikkialla, mutta ryhmätyön kuvalähteenä voi hyödyntää Instagramia
  • Toimettomat dokumentti: https://areena.yle.fi/1-50524127

02.11. Mielikuvituksen rikastaminen III: tunteiden sosiologia

09.11. Viimeinen tapaamiskerta

  • Viimeisellä tapaamiskerralla summataan yhteen kurssilla opittuja asioita ja puretaan lukupiirien keskusteluja ja tuottamia oivalluksia.

Ryhmätyöohje ja ryhmät[muokkaa]

  • Kurssi organisoituu pienryhmiksi, joissa luetaan tekstejä ja tehdään viikkotehtäviä, keskustellaan niistä ja valmistaudutaan esittelemään ryhmätyön tulokset keskusteluluennoilla. Ryhmätöissä jokainen osallistuja lukee itsenäisesti kaikki tekstit ja ryhmä pitää huolen, ettei ikävää vapaamatkustamista [7] esiinny. Ryhmät perustavat alasivut ao. ohjeen mukaisesti, jonne raportoidaan tiiviisti ryhmäkeskustelujen pääasiat.

Ryhmät (= lukupiirit)

  • Mallinne <-- kopio ensin tämä mallinne (painamalla muokkaa wikitekstiä-painiketta), liitä se sitten alapuolella olevaan ryhmälistaan, kirjoita mallinne-sanan tilalle oman ryhmän nimi ja tallenna muokkauksesi painamalla Julkaise muutokset -painiketta. Voit myös näpytellä suoraan (kaikki yhteen kirjoittaen): tähti, hakasulku, hakasulku, kauttaviiva, ryhmänne nimi, kauttaviiva, hakasulku, hakasulku.

Linkkejä[muokkaa]

Kurssiarvio[muokkaa]

Kurssiarviosivu slk2020

Kurssikuvaus opiskelijan oppaassa[muokkaa]

Kurssikuvaus