Julkisen sosiologian projekti/YKT200 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2021

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

"Sosiologinen mielikuvitus on kyvykkyyttä siirtyä näkökulmasta toiseen – poliittisesta psykologiseen, yksittäisen perheen tutkimisesta kansakuntien budjettien vertailevaan arviointiin, teologisesta koulukunnasta sotalaitokseen, öljyteollisuuden tarkastelusta nykyajan runouden tutkimiseen. Se on valmiutta siirtyä kaikkein persoonattomimmista ja kaukaisimmista seikoista ihmisen kaikkein intiimeimpiin piirteisiin – ja nähdä niiden väliset yhteydet. Sen käyttö perustuu pakottavaan tarpeeseen oppia tuntemaan yksilön yhteiskunnallinen ja historiallinen merkitys siinä yhteiskunnassa ja sinä aikakautena, joihin hän kuuluu ja joissa hän elää." – Mills, Sosiologinen mielikuvitus, s. 18.

"Pidä mielessäsi, että monetkaan henkilökohtaisista huolista eivät ole ratkaistavissa, ellei käsitä niitä yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi – ja historian tekemisen ongelmiksi. Pidä mielessäsi, että julkisten kiistakysymysten inhimillinen merkitys paljastuu vain tarkastelemalla niitä suhteessa ihmisten henkilökohtaisiin vaikeuksiin ja yksilöllisiin elämänongelmiin. Muista, että yhteiskuntatieteellisten ongelmien riittävän muotoilun täytyy sisältää sekä henkilökohtaiset huolenaiheet että yhteiskunnalliset kysymykset, sekä yksilön elämäkerran että yhteiskunnan historian – ja koko niiden mutkikkaiden yhteyksien kirjon. Yksilön elämä ja yhteiskunnan rakentaminen tapahtuvat tässä kirjossa. Siinä on myös sosiologisen mielikuvituksen mahdollisuus vaikuttaa nykyiseen elämän laatuun." – Mills, Sosiologinen mielikuvitus, s. 258.

Tervetuloa[muokkaa]

Tervetuloa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan kuuluvan Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus -kurssin Wikiopisto-sivulle. Tällä sivulla kerrotaan kokoontumiskertojen aikataulu, kurssitehtävät ja linkit oheismateriaaleihin.

Kurssin opiskeleminen[muokkaa]

Kurssilla keskitytään mielikuvituksen rooliin yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Miten ajatella yhteiskuntatieteellisesti? Mitä mielikuvitus on yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) käytössä? Millaista on luova yhteiskuntatieteellinen ajattelu? Entä millaista se voisi olla? Miten yhteiskuntatieteellistä mielikuvitusta voidaan rikastuttaa, ja millaisista lähteistä se voi ammentaa? Mihin yhteiskuntatutkimus pystyy, ja missä menevät sen rajat? Entä mikä on yhteiskuntatieteellisen ja yhteiskunnallisen mielikuvituksen poliittinen relevanssi ja potentiaali?

Kurssin voi opiskella a) osallistumalla aktiivisesti etäluennoille, ryhmätyöskentelyyn ja lukupiiriin, b) kirjatentillä, c) lukupiirillä tai d) esseellä.

a–vaihtoehdossa osallistutaan etäluennoille, tehdään ryhmätöitä ja lukupiiri. Neljän, viiden henkilön ryhmät muodostetaan kurssin Moodlessa (https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=19327) kohdassa Ryhmien muodostus. Ryhmät ovat samalla lukupiiri, jossa luetaan joko teos Suoranta, Juha (2017) C. Wright Millsin sosiologinen elämä. Tampere: Vastapaino tai Ryynänen, Sanna & Rannikko, Anni (toim.) (2014) Tutkiva mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus. Lukupiirien toivotaan pyörivän ajallisesti rinnakkain kurssin kanssa. Lukupiiriraporttien palautus on 22.11.2021 mennessä kurssin Moodle-sivulla olevaan kansioon.

b–vaihtoehdossa tentitään kolme kirjaa alla olevasta listasta sähköisessä tenttipalvelussa (suora linkki sähköiseen tenttiin: https://exam.tuni.fi/enroll/exam/71968?code=YKTA01).

c–vaihtoehdossa luetaan kolme kirjaa lukupiirissä alla olevasta listasta. Lukupiirit ilmoitetaan kurssin Moodlessa (https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=19327) kohdassa Lukupiirit. Lukupiiriraporttien palautus on 22.11.2021 mennessä kurssin Moodleen. Lukupiiriohje: https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/ykt_lukupiiri.pdf

– Alasuutari, Pertti (2007) Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus. Helsinki: Gaudeamus. [In English: Alasuutari, Pertti (2004) Social Theory and Human Reality. London: Sage.] On e-kirjana Andorin kautta.
– Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (2009) Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Helsinki: Gaudeamus. (5. p., myös varhaisemmat painokset käyvät). [In English: Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (1966) The Social Construction of Reality. A Treatise in the Sociology of Knowledge. New York: Anchor Books.]
– Douglas, Mary (2000) Puhtaus ja vaara: ritualistisen rajanvedon analyysi. Tampere: Vastapaino. [In English: Douglas, Mary (1966) Purity and Danger: an Analysis of the Concepts of Pollution and Taboo. London: Routledge.
– Goffman, Erving (2012) Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. [In English: Goffman, Erving (1982) Interaction Ritual. Essays on Face-To-Face Behavior. London: Penguin University Books.]
– Mills, C. Wright (2015) Sosiologinen mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus. [In English: Mills, C. Wright (2000; alkup. 1959) The Sociological Imagination. Fortieth Anniversary Edition. Oxford: Oxford University Press.] On e-kirjana Andorin kautta.

d–vaihtoehdossa kirjoitetaan essee yllä mainittujen kirjojen pohjalta. Koska vain kaksi teosta, Alasuutari ja Mills, ovat saatavilla e-kirjoina, voi kolmantena kirjana käyttää myös teoksen Yhteiskuntatieteiden ovella (https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/41010/978-951-39-5101-6.pdf) II osan artikkeleita. Kehitä itse esseen näkökulma ja otsikko. Esseen palautus lukuvuoden 2021–2022 aikana, 15.5. 2022 mennessä kurssin Moodle-alustalle kohtaan Esseen palautus (ja ilmoitus palautuksesta kurssin toiselle vetäjälle (Juha Suoranta) tuni-sähköpostilla). On mahdollista kirjoittaa myös pariessee. Essee-ohje, jossa kerrotaan myös esseen mitta ja muut muodollisuudet: https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/ykt_esseeohje.pdf

Kokoontumiskerrat Zoomissa ja viikkotehtävät[muokkaa]

Kokoontumiskertojen Zoom-linkit löytyvät kurssin Moodlesta: https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=19327

06.09. Mielikuvitus yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) käytössä

  • Johdanto kurssin aiheeseen ja opiskelemiseen.
  • ”Vangita historian kuva todellisuuden kaikkein mitättömimpien ilmenemismuotojen, niin sanoaksemme, roinan kautta” – Walter Benjamin

13.09. Yhteiskuntatutkijan intellektuaalinen ammattitaito

  • Tällä viikolla aiheena on mielikuvitus on yhteiskuntatieteellisessä (ja yhteiskunnallisessa) tutkimuksessa. Mitä yhteiskuntatutkijat tekevät? Mitä heidän tulisi tehdä? Keskustellaan yhteiskuntatutkimuksesta käsityönä ja yhteiskuntatutkijasta ajattelun käsityöläisenä.
  • Viikkotehtävänä on tätä kertaa varten keskustella ryhmässä C. W. Millsin (2015) tekstistä Intellektuaalinen ammattitaito [1] (teoksessa Mills: Sosiologinen mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus).
  • C. Wright Mills käyttää ja määrittelee eri tavoin sosiologisen mielikuvituksen käsitettä teoksessaan Sosiologinen mielikuvitus [2].

20.09. Sosiaalisen järjestyksen ongelma

  • Tällä viikolla aiheena ovat sosiaaliset järjestykset. Tapaamiskerralla käsitellään sosiaalisen järjestyksen ongelmaa yhtenä perustavana yhteiskuntatieteellisenä kysymyksenä.
    "Social order, therefore, appears as the way different personalities have accepted and translated the teachings of their culture and have learned to use the group-sanctioned practices of institutional life as their personal design for living. Social order arises, therefore, not from some mysterious cosmic mechanism but from the patterning of human behavior into the conduct approved by the group traditions." [3]
  • Tehdään ryhmätehtävä luennolla (sosiaalisia järjestyksiä: https://edu.flinga.fi/s/ENWSXDE)

27.09. Valta ja yhteiskunnallinen luokittelu

  • Tällä viikolla aiheena on vallan käsite ja yhteiskunnallinen hallinta erityisesti luokittelun näkökulmasta. Luokittelua tarkastellaan myös välttämättömänä tiedollisena välineenä. Luokittelu on ajattelun edellytys: keino järjestää todellisuutta ja aikaansaada järjestystä. Keskustellaan myös yhteiskuntatieteellisen tiedon erityislaadusta. Yhteiskuntatieteen luokat ja luokitukset ovat yleensä vuorovaikutteisia: suhde tieteellisen tiedon ja luokiteltujen yksilöiden välillä on kaksisuuntainen. Luokittelu on myös performatiivista: se ei vain kuvaa todellisuutta, vaan myös tuottaa sitä; luokitukset voivat luoda uusia ilmiöitä sekä olemassaolon ja toiminnan tapoja.
  • Viikkotehtävänä on tätä kertaa varten lukea ranskalaiskirjailija Édouard Louis'n romaanin Ei enää Eddy (2019) ensimmäisestä luvusta "Kohtaaminen" (teksti on Moodlen aineistokansiossa) ja pohtia ryhmässä, miten valta ja luokittelu(t) tulevat esiin tekstissä?

04.10. Mahdollisuuksien taju ja mielikuvituksen politiikka

  • Tällä viikolla aiheena on se, miten tutkimuksen teko ei edellytä vain totuuden tavoittelua ja siinä pysymistä sekä todellisuudentajua, vaan myös mahdollisuuksien tajua ja toimintaa yhdessä muiden kanssa. Tapaamiskerralla käsitellään myös yhteiskuntatieteellisen ajattelun poliittista relevanssia ja muutosvoimaa. Puhutaan toimintatutkimuksesta ja taistelevasta tutkimuksesta.
  • Viikkotehtävänä on tätä kertaa varten keskustella ryhmässä teksteistä Suvi Salmenniemi Kiinnittävät ja kuluttavat siteet [4] ja Juha Suoranta ja Sanna Ryynänen Yksitoista teesiä (teoksessa Taisteleva tutkimuksessa, 2014). Artikkelit löytyvät Moodlen aineistokansiosta (ja Salmenniemi myös edellä olevasta linkistä).

11.10. Mielikuvituksen rikastaminen I: fiktio

"Tekisi mieli sanoa, että sosiologia on kolmas virta ja se virtaa samaan suuntaan kuin runous ja historia. Tai ainakin sen tulisi olla, mikäli se aikoo pystyä kuvaamaan ja selittämään inhimillistä tilannetta sisältä päin.” (Bauman, Z., 2004, Notkea moderni, s. 242. [5])
  • Tällä viikolla aiheena on fiktion mahdollisuudet yhteiskuntatutkimuksessa. Miten yhteiskuntatieteellistä mielikuvitusta voisi rikastuttaa fiktion avulla? Luennolla käsitellään myös yhteiskuntatieteilijän ja kirjailijan työn yhtäläisyyksiä ja eroja.
  • Viikkotehtävänä on tätä kertaa varten lukea Juha Suorannan ja Olli Pyyhtisen artikkeli Kaunokirjallisuuden käyttö yhteiskuntatutkimuksessa teoksessa Tutkiva mielikuvitus (2021) (löytyy e-kirjana Tampereen yliopiston kirjastosta) ja pohtia aihetta ryhmässä.
  • Fiktio ja sosiologia

25.10. Mielikuvituksen rikastaminen II: ääni ja kuva

  • Tällä viikolla aiheena on ääni, kuva ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus. Mitä ne tarkoittavat yhteiskuntatutkijalle? Mitä niiden avulla voi kuulla, kuvitella? Mitä ääni on, mitä häly, melu, kohina? Entä kuva? Miten tehdä yhteiskuntatutkimusta kuvista, elävästä kuvasta, dokumentista?
  • Viikkotehtävänä on tätä kertaa varten ryhmänä joko (a) havainnoida jotakin äänimaisemaa ja pohtia ääntä sosiaalisena ilmiönä (esim. miten ääni yhdistää ja erottaa ihmisiä; tilalliset äänenkäyttöä säätelevät normit; eri tilojen vertailu niiden äänimaisemien suhteen) tai (b) pohtia jonkin vapaasti valitun kuvan yhteiskunnallisia ulottuvuuksia/merkityksiä.
  • Ääni-vaihtoehdon resurssina voi käyttää Sata suomalaista äänimaisemaa -sivustoa [6].
  • Kuvat ympäröivät meitä kaikkialla, mutta ryhmätyön kuvalähteenä voi hyödyntää esim. Instagramia.

01.11. Mielikuvituksen rikastaminen III: tunteiden sosiologia

  • Tällä viikolla aiheena on tunteet ja tutkimus.
  • Viikkotehtävänä on tätä kertaa varten lukea Suopajärven ym. artikkeli Tunteilla on väliä (https://journal.fi/elore/article/view/77809/47791) ja keskustella siitä ryhmässä (artikkeli löytyy myös Moodlen aineistokansiosta).
  • Erillisellä sivulla on myös tunnepäiväkirja, johon voi halutessaan kuvata päivittäisiä, arjen tuoksinassa tulleita ja syntyneitä tunteita haluamallaan tavalla: päiväkirjanomaisena otteena, tuokiokuvana, runona, mietelmänä, kielikuvien rykelmänä, huutona, raporttina – nimimerkillä tai ilman allekirjoitusta.
  • Lisälukemisto kiinnostuneelle: Bericat, Eduardo (2016). The sociology of emotions: Four decades of progress. Current Sociology 64(3), 491–513 https://www.researchgate.net/publication/279283025_The_sociology_of_emotions_Four_decades_of_progress

08.11. Viimeinen tapaamiskerta

  • Viimeisellä tapaamiskerralla summataan yhteen kurssilla opittuja asioita ja puretaan lukupiirien keskusteluja ja tuottamia oivalluksia.

Ryhmätyöohje ja ryhmät[muokkaa]

  • Kurssi organisoituu pienryhmiksi, joissa luetaan tekstejä ja tehdään viikkotehtäviä, keskustellaan niistä ja valmistaudutaan esittelemään ryhmätyön tulokset keskusteluluennoilla. Ryhmätöissä jokainen osallistuja lukee itsenäisesti kaikki tekstit ja ryhmä pitää huolen, ettei ikävää vapaamatkustamista [7] esiinny. Ryhmät perustavat alasivut ao. ohjeen mukaisesti, jonne raportoidaan tiiviisti ryhmäkeskustelujen pääasiat.

Ryhmät (= lukupiirit)

  • Mallinne <-- kopio ensin tämä mallinne (painamalla muokkaa wikitekstiä-painiketta), liitä se sitten alapuolella olevaan ryhmälistaan, kirjoita mallinne-sanan tilalle oman ryhmän nimi ja tallenna muokkauksesi painamalla Julkaise muutokset -painiketta. Voit myös näpytellä suoraan (kaikki yhteen kirjoittaen): tähti, hakasulku, hakasulku, kauttaviiva, ryhmänne nimi, kauttaviiva, hakasulku, hakasulku.

Linkkejä[muokkaa]

Kurssiarvio[muokkaa]

Kirjoita tähän kurssin kehittämisehdotuksesi ja arviointisi:

https://edu.flinga.fi/s/E5QGXR8

Kurssiarviosivu slk2021

Kurssikuvaus opiskelijan oppaassa[muokkaa]

Kurssikuvaus